TIEDOTTEET

30.8.2010
Valtuuston neuvottelutoimikunta 17.8.2010
Lue lisää » 20.6.2010
Valtuustokysymys
Lue lisää » 20.6.2010
Valtuustoraportti 14.6.2010
Lue lisää »

Ajankohtaista

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot kokoontuivat Lumossa, Vantaalla 10.6.2008

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot kokoontuivat arvioimaan pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiistaina 10.6.2008 klo 18 alkaen Vantaan monitoimikeskus Lumossa.

Espoon Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila piti Vasemmistoliiton yhteisen ryhmäpuheenvuoron.


Arvoisa puheenjohtaja – hyvät valtuutetut


Vasemmistoliiton mielestä metropolipolitiikan tavoite tulee olla asukkaiden ihmisarvoisen elämän edellytysten parantaminen ja ilmastomuutoksen torjunta. Kaikille on turvattava hyvät palvelut, jotka eivät saa olla kiinni rahapussin paksuudesta tai asuinalueesta. Ilmastomuutoksen torjunta on huomioitava kaikessa päätöksenteossa eikä vain juhlapuheissa.

Vasemmistoliiton valtuutetut antavat arvoa vapaaehtoisuuteen perustun yhteistyön tuloksille. Samalla me toistamme kritiikin päätöksenteon demokratiavajeesta, asukkaiden mielipiteiden huonosta kuuluvuudesta ja sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohdan unohtamisesta. Tasa-arvon huomioimisen tarpeen edustajamme ovat ottaneet esille neuvottelukunnassa ja edellytämme, että sukupuolivaikutusten arviointi ”suvaus” huomioidaan jatkossa.

Vastustamme maan hallituksen ja pääkaupunkiseudun oikeiston ideologisia pyrkimyksiä edistää yhteistyön nimissä palveluiden markkinavetoisuutta, yksityistämistä ja julkisten palvelujen osuuden pienentämistä.

Arvoisa puheenjohtaja. Vaikka kuntien yhdistämisselvitykset vielä torjutaan, niin kuitenkin kuntia naitetaan yhteen koko ajan pienin askelin. Tämä tapahtuu palvelujen asiakohtaisilla, sitaateissa osakuntaliitoksilla. Kaupunkeja yhdistetään näillä palvelujen osakuntaliitoksilla ilman suurempaa keskustelua. Pääsääntö taitaa olla, että ratkaisut merkitään tiedoksi kaupunginhallituksissa.

Vasemmistoliittokaan ei vaadi nyt kuntaliitosselvitystä. Silti pidämme välttämättömänä avointa tarkastelua tulevaisuuden päätöksentekomalleista ja kuntarakennevaihtoehdoista. Ehdotamme, että maailman muilta metropolialueilta kerätään kokemuksia hyödynnettäväksi jatkossa. Tukholman, Kööpenhaminan, Montrealin ja monen muun metropolialueen ratkaisuissa on varmasti paljon opittavaa.

Arvoisa puheenjohtaja. Vasemmistoliitossa annamme arvoa tapahtuneen yhteistyön tuloksille. Kirjastojen Helmet - yhteistyö on varhaisempi hieno esimerkki. PLJ – linjauksista kiinni pitäminen ja länsimetron ja kehäradan eteneminen, sekä YTV:n ilmastostrategia ansaitsevat kiitosta.

Seudun asuntotuotantotavoitteista sopiminen oli myös tärkeää, vaikka epäilemme niiden toteutumiseen tarvittavan poliittisen tahdon riittävyyttä. Edellytämme, että tavoitteet toteutetaan tinkimättä ja näin lisätään kohtuuhintaista asumista pääkaupunkiseudulla.

Espoolaisena on iloittava myös helsinkiläisten järkiintymisestä keskustatunnelin suhteen. Olisi ollut järkyttävää, jos Espoon myönteisen metropäätösten jälkeen olisi jatkettu yksityisautoiluimurin suunnittelua länsiväylältä Helsingin keskustaan.

Ilmastomuutoksen torjunta vaatii yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja tukeutumista joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteen lisäämistä. Joukkoliikenteen osuutta on lisättävä palvelutasoa parantamalla ja tekemällä siitä nykyistä halvempaa tai jopa ilmaista.

Maapolitiikassa on uskallettava tarvittaessa astua ison rahan varpaille. Suurmaanomistajien yksityinen etu ei saa mennä yhteisen edun ja ilmastomuutoksen torjunnan edelle. Kuntien on yksin ja yhdessä käytettävä kaikki lainsäädännön keinot kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen synnyttämiseksi.

Vasemmistoliitto on kritisoinut yhteistyön demokratiavajetta. Vaikka tilanne on vähän korjaantunut, niin kehittämistä on edelleen. Voidaan kysyä, kuinka hyvin asukkaat ovat olleet mukana tässä suuressa yhteistyöruljanssissa. Vielä suurempi kysymys on, miten lähidemokratia ja seudullinen päätöksenteko jatkossa turvataan.

Tiivistyvä yhteistyö, yhteiset palvelut ja niiden tuotannot, erilliset päätöksentekoelimet, virkamiesvaltaisuus, yksityistämisen eteneminen, liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja monet muut haasteet ovat edessämme. Voidaan kysyä, kuinka paljon syksyllä valittavat valtuutetut todellisuudessa pystyvät vaikuttamaan ja päättämään. Huolimatta siitä, että vain heidät kuntalaiset vaaleilla päättäjiksi valitsevat.

Vapaaehtoisuudella ja erilaisilla yhteistyömuodoilla voidaan kyllä palveluja ja toimintoja järjestää. Vaarana kuitenkin on, että lapsi menee pesuveden mukana sekavan järjestelmän laajentuessa. Erityisen huonoa on, jos pesuveden mukana menevä lapsi on demokratia.