Valtuustoraportti 14.6.2010

Valtuustossa oli tällä kerralla kaksi suuren luokan asiaa: kaupunginjohtajan vaali ja Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelma.

Kaupunginjohtajan virka tuli avoimeksi nykyisen kaupunginjohtajan ilmoitettua siirtymisestään eläkkeelle kuluvan vuoden lopussa.  Avoimeksi julistettuun virkaan tuli seitsemän hakijaa, joista neljä täytti muodolliset pätevyysvaatimukset.  He olivat Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Juha Isosuo, Järvenpään kehitysjohtaja, hallintotieteiden maisteri Minna Karhunen, perusturvajohtaja, lääketieteen tohtori Juha Metso ja kansanedustaja, diplomi-insinööri Jukka Mäkelä, joka toimii tällä hetkellä myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Hakijat osallistuivat myös soveltuvuustestiin, jonka suoritti Psycon Oy.  Soveltuvuustestin tulokset esiteltiin valtuuston edustajille ja tulokset (jotka ovat luottamuksellisia) olivat valtuutetuille nähtävillä kaupunginkansliassa. Testien lisäksi hakijat haastateltiin neljässä eri ryhmässä niin, että meistä Kalevi osallistui haastatteluun yhdessä SDP:n ryhmän edustajien kanssa.

Kokonaisarviona hakupapereista, soveltuvuustesteistä ja haastatteluista syntyi se vaikutelma, että hakijoista Jukka Mäkelä soveltuu parhaiten tehtävään.  Hänellä oli laaja-alaisin ja syvällisin Espoon asioiden tuntemus, näkemys metropolialueen kehittämisestä ja valmius toimia yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien ja Espoon asukkaiden kanssa. Kaikki mainitut hakijat olivat taustaltaan kokoomuslaisia.

Päädyimme ryhmäkokouksessa kannattamaan Mäkelän valintaa.  Kaikki muut valtuustoryhmät olivat tehneet samanlaisen johtopäätöksen ja niinpä Mäkelän valinta oli yksimielinen.  Kari korosti puheenvuorossaan muun muassa sitä, että Jukka Mäkelän on oltava kaikkien espoolaisten kaupunginjohtaja, noudatettava tasapuolisuutta, arvostettava kunnallisia palveluja eikä antaa konsulttien nousta isännäksi kaupungissa.

Toinen suuri kysymys koski Puolarmetsän sairaalan remontoimista sairaalaksi ja seniorikeskukseksi.  Remontin tarpeesta ei vallitse erimielisyyttä.  Sitäkin suurempi erimielisyys koskee sitä, miten hanke toteutetaan.  Kaupungin virkamiesjohto ja kokoomus ovat ajaneet ns. kumppanuusmallia.  Vihreät (enemmistö ryhmästä) esittivät, että toteuttajana olisi kaupungin oma kiinteistöyhtiö. Me esitimme, että hanke toteutettaisiin normaalina kaupungin omana investointina kaupungin taseeseen.  Katsoimme, että ratkaisu olisi turvallisin ja taloudellisin, koska kustannuksista ei tarvitsisi varata siivua kumppanin (ulkopuolisten rahoittajien) osuuteen, koska he tulisivat tietenkin mukaan ansaitakseen kumppanuudesta voittoa. Sistonen (sd) esitti neuvottelutoimikunnan (enemmistön) kantana, että hankkeen toteutustavoissa pidettäisiin tasaveroisina vaihtoehtoinen kumppanuusmallia ja tai kaupungin perustaman yhtiön toimesta tapahtuvaa toteuttamista.

Asiasta äänestettiin. Ensin Karin esitys voitti Bymannin esityksen (kaupungin yhtiö) luvuin 19-14, 34 tyhjää, poissa 2.  Sen jälkeen Karin esitys voitti Knaapilan (vihr) esityksen luvuin 17-12, 38 tyhjää, poissa 1.  Karin esitys hävisi Sistosen esitykselle äänin 12-54, tyhjiä 1, poissa 1. Ja lopuksi Sistosen esitys voitti kaupunginhallituksen esityksen ja tuli päätökseksi.  Tulevaisuus näyttää, pidetäänkö kaupungin oma toteutusmalli kumppanuusmallin kanssa tasaveroisena.

Erikseen äänestettiin energiatehokkuudesta ja rakennettavien neliöiden tehokkaasta käytöstä, viimemainittu Lauslahden (kok) esitys voitti äänin 32-30, tyhjiä 5, poissa 1.

Kokouksessa käsiteltiin myös Jukka Karhulan aloite polkupyörien kuljettamisesta paikallisjunissa.  Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Karin esittämän ponnen, jossa esitettiin toivomus, että ”kun Flirt-junien aikataulut vakiintuvat, kokeillaan rajoittamatonta polkupyörien kuljetusta junissa”.

Kalevi jätti valtuustokysymyksen joustavan perusopetuksen turvaamisesta Leppävaaran koulussa.  Hanketta on toteutettu neljän lukuvuoden ajan ja sen avulla on pyritty saamaan tehostetun opetuksen piiriin sellaisia peruskoulun oppilaita, joilta uhkaa peruskoulu jäädä kesken ja todistus saamatta.  Hankkeen avulla ovat kaikki mukana olleet oppilaat suorittaneet peruskoulun ja sijoittuneet jatko-opintoihin.  Hanke on ollut syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä erittäin menestyksellinen.  Se uhkaa kaatua nyt rahoituksen puutteeseen, koska hankkeessa työskentelevän ohjaajan palkkaukseen ei ole varattu varoja.

Kysymykseen tuli mukaan 20 muuta valtuutettua.  Asia pitäisi ratkaista kesäkuu aikana, koska ohjaajan työsuhde uhkaa päättyä kesäkuun lopussa (kysymyksen teksti liitteenä).

Kari Uotila                                              Kalevi Kivistö