Espoon kestävä kehitys - Onko kaikki kultaa mikä kiiltää?

Kestävän kehityksen osa-alueet ovat Espoossa tärkeysjärjestyksessä, sosiaalinen kestävyys laahaa jäljessä

Lähemmässä tarkastelussa voi kuitenkin selkeästi huomata, että Espoolla on edessä suuria haasteita erityisesti sosiaalisen kestävyyden saralla. Tavoitteissa, joissa sosiaalinen hyvinvointi ja kestävyys on keskiössä, Espoon tulokset eivät ole kukoistavia. Tavoitteet, kuten "Ei köyhyyttä," "Terveyttä ja hyvinvointia," "Sukupuolten tasa-arvo," ja "Eriarvoisuuden vähentäminen," vaativat selkeää parannusta. Erityisesti nuorten keskuudessa tiedämme, niin uutisista, tilastoista kuin julkisista keskusteluista, että on selkeää pahoinvointia ja mielenterveysongelmia, mikä antaa aihetta huoleen. Se ei ole millään tasolla tai tilastolla hyväksyttävää, että osa Espoon nuorista joutuu kohtaamaan näitä vaikeuksia.

Tavoitteissa "Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto" sekä "Yhteistyö ja kumppanuus," Espoo näyttää ottaneen askelia taaksepäin. Vain alle puolet kaupungin henkilöstöstä kokee päätöksenteon olevan oikeudenmukaista, ja asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin on laskenut.

Suurimmat valtuustoryhmät selkeästi keskittyvät vain tiettyihin kestävän kehityksen osa-alueisiin: taloudelliseen ja ekologiseen, jolloin sosiaalinen kestävyys jää vähemmälle huomiolle. Henkilökohtaisesti ymmärrän tämän asettelun, sillä puolueet edustavat vahvemmin yhtä näkökulmaa kuin toista, mutta Espoossa tämä korostuu entisestään, kun katsomme, miten asioista päätetään. Se ei riitä, että toteutamme sosiaalista kestävyyttä kaikin voimin vain tietyissä teemoissa, kuten koulutuksessa ja jätetään vastuu sosiaalisesta kestävyydestä vain sinne. Ajatus, että koulu hoitaa kaikki mahdolliset sosiaaliset ongelmat on saanut osakseen kritiikkiä opetustoimessa työskenteleviltä ammattilaisilta sekä tutkijoilta. Lisäksi se ei riitä, että yritämme paikata ongelmia palveluilla, joihin ei ole selkeää resurssia tai jatkumoa. Kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita tulee edistää samanaikaisesti, ei toistensa kustannuksella. Tämä koskee kaikkia päätöksiä, aloitteita, sopimuksia ja palveluita.

Kaupungin talous kuntoon ilman pahoinvointia eli kuinka ratkaistaan sosiaalisen kestävyyden haasteet Espoossa

Kuinka voimme kääntää tämän trendin? Vasemmistoliiton edustajana uskon, että avain on investoinneissa ihmisiin ja palveluihin, joilla on pitkän aikavälin vaikutukset hyvinvointiimme. Ne eivät ole nopeita voittoja tai kokeiluja, vaikka näistäkin voimme saada arvokkaita oppeja. Nykyiset leikkaukset ja heikennykset palveluihin sekä kaupungin toimintaan menevät päinvastaiseen suuntaan ja hankaloittavat palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. On paljon asioita, joihin Espoo pystyisi investoimaan, mikäli luottamushenkilöillä ja kaupungin johdolla olisi siihen selkeämpi tahtotila. On aika arvioida uudelleen, mihin verorahamme suunnataan.

Sosiaalinen kestävyys tarvitsee huomattavasti enemmän jalansijaa päätöksenteossa ja valmisteluissa. Emme voi saavuttaa Espoon tavoittelemia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita edelläkävijänä, ellemme ota aktiivisempaa roolia myös ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Joitakin ajatuksia minulla on ja lisää löytyy Espoon Vasemmiston 2021–2025 kaupunkiohjelmasta.

-        Asukkaille enemmän valtaa: Asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon on lisättävä, ei pelkästään kaavojen valmisteluissa, vaan budjetista lähtien. Lisäksi näissä osallisuustoimissa on osallistettava ja kuultava erityisryhmiä, jotka usein jäävät pimentoon. Osallisuuteen on kohdistettava resursseja ja kaupungilla pitää olla olemassa selkeät työkalut osallistamisen mahdollistamiseksi. Meillä pitää olla osallistamisesta selkeät tavoitteet, jotka ohjaavat työtä niin organisaatiossa, kuin päätöksenteossa.

-        Edulliset matkaliput ja palveluiden saatavuus: Espoolaisten tulisi päästä palveluiden pariin helposti ja nopeasti. Tähän vaikuttaa palvelujen sijainti, aukioloajat, miten palvelua tarjotaan sekä se, kuinka helposti ja nopeasti asukas pääsee sinne. Bussiliikenne on huonontunut erityisesti Pohjois- ja Vanhan-Espoon alueella. Matkat ovat pitkiä ja yhteydet jatkoliikenteeseen heikot. Lisäksi julkisen liikenteen lippujen hinnat eivät ole kovin houkuttelevia. Pienituloisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta hankkia lippuja jatkuvana tilauksena ja yksittäiset liput ovat kalliita. Kaupunkiohjelmassamme tavoite on laskea lippujen hintoja 50 %:lla.

-        Räätälöidyt palvelut nuorille sekä erityis- ja vähemmistöryhmille (emme ole ”one-size-fits-all” yhteisö): Espoolaisia on moneksi. On tärkeää, että oppilaat saavat tarvittavaa tukea lähikoulussaan tai lähialueellaan. On varmistettava ja resursoitava, että tukipalvelut, erityisesti nuorille, erityis- ja vähemmistöryhmille löytyvät alueelta. Kustannusten ja resurssin näkökulmasta palvelun ei välttämättä tarvitse olla saatavilla vakiintuneesti tietystä pisteestä, sillä tiedämme, että Espoossa palvelut voivat tulla myös asukkaiden luokse niihin kellonaikoihin, jotka ovat palvelujen käyttäjille suotuisimmat. Tiedämme, että yksi ratkaisu tai tapa toteuttaa palvelua ei sovi kaikille.

-        20 oppilaan luokat: Peruskoulujen luokkien koolla on väliä. Haluamme, että opettajilla on mahdollisuus auttaa oppilaita ja seurata heidän kehittymistään ja oppimistaan kouluissa. Luokan koko pitää olla max. 20 oppilasta opettajaa kohden.

-        Ilmaisia tiloja asukkaille: Espoo tarvitsee lisää ilmaisia harrastus- ja oleskelutiloja asukkaille. Kirjastot ovat loistava esimerkki siitä, miten hienosti julkinen palvelu kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toteutuu. Tarvitsemme lisää näitä tiloja ja niihin asukkaille sopivaa ohjelmaa ja toimintaa. Yksi keino on käyttää kaupungin olemassa olevia tiloja, jotka ovat tyhjillään klo 17 alkaen (kuten koulut ja toimistot). Espoossa julkinen tila on hyvin vähissä ja kansainvälisten yritysten hallussa. Lisäksi mietityttää, miten tuleva espoolaisten talo tulee tarjoamaan asukkaille tiloja, sillä rakennuksen tulee omistamaan yksityinen yritys.

-        Ongelmiin ja haasteisiin löytyy aina ratkaisu: Yksinäisyys, syrjäytyminen ja urbaanit sosiaaliset ongelmat, kuten naapurustoriidat ja vastakkainasettelut yhteisöissä vaativat uudenlaista keskustelevaa työotetta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Sinäkin voit vaikuttaa äänestämällä tulevissa vaaleissa vasemmistoliittoa, jättämällä Espoolle palautetta, kirjoittamalla aloitteen tai keskustelemalla nykyisten valtuutettujen kanssa siitä, mikä on tärkeää ja miten Espoossa tulisi saada sosiaalinen kestävyys jykevämmin esiin osaksi kaikkia hallinnollisia, operatiivisia kuin strategisia toimintoja.

Yhteenvetona, Espoo voi olla monilla mittareilla menestystarina, mutta se ei saa varjostaa vakavia sosiaalisen kestävyyden haasteita. Uskon, että on aika kääntää katse tulevaisuuteen ja tehdä tarvittavat investoinnit myös ihmisten hyvinvointiin. Vain silloin voimme tosissaan pyrkiä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa, että Espoo on paikka, jossa kaikki voivat elää onnellisina ja hyvinvoivina.

Tereza Dickson

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen