Kaupunkiohjelma 2021-2025

Mitä tavoittelemme ja miten sen teemme?

Espoon Vasemmiston kaupunkiohjelmasta löytyvät sekä arvomme, että konkreettiset keinot, joiden avulla voidaan rakentaa kaikille parempi tulevaisuuden Espoo.

Ohjelman sisältö

1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ

2. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS

3. LIIKUNTA, KULTTUURI JA AKTIIVINEN YMPÄRISTÖ

4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

5. TYÖ JA TYÖLLISYYS

6. HALLINTO JA PALVELUT

Espoon Vasemmiston arvokartta

MITÄ TAVOITTELEMME - MITEN SEN TEEMME

KAUPUNKIOHJELMA 2021-2025




1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA       YMPÄRISTÖ


Tavoitteet

Espoo on viihtyisä ja turvallinen kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on varaa asua. Ihmiset liikkuvat paikasta toiseen sujuvasti ja rakentaminen tapahtuu ympäristöä kunnioittaen.

Kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa on peruspalvelut kuten varhaiskasvatus, koulut, perusterveydenhuolto, neuvolat, hammashoito ja kirjasto. 

Jokaisella alueella on kaikkia asumisen muotoja.  Kaupunkikuvassa näkyy sen historia, uutta rakennetaan vanhaa kunnioittaen. 

Asukkaille on jätetty yhteistä, tyhjää tilaa. Asunnot mahdollistavat eri kokoisten perheiden ja yksinasuvien asumisen samoissa kokonaisuuksissa.  Ne on suunniteltu kestämään ja mahdollistavat ihmisten asumisen kodeissaan koko elinikänsä. 

Palvelut ja työpaikat sijoitetaan sinne missä ihmiset asuvat.  Asukkailla on mahdollisuudet vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja alueensa palveluihin kaupunginosavaltuustoissa. 

Ilmastotavoitteet huomioidaan kaikessa rakentamisessa ja luonnon säästäminen on itseisarvo.


Toimenpiteet

Espoo jatkaa MAL-sopimuksen mukaista asuntotuotantoa ja lisää edullisten asuntojen saatavuutta osoittamalla enemmän tontteja ARA-tuetulle rakentamiselle siten, että se nostetaan vähintään 40 prosenttiin.

Rakentamista keskitetään raideliikenteen ja palveluiden läheisyyteen. Espoo säästää arvokkaat, koskemattomat metsäalueet mahdollisimman luonnontilaisina eikä kaavoita rakentamiseen alueita, joista puuttuvat tiet ja palvelut.

Monipuolisella kaavoituksella ja rakentamisella estetään alueiden eriarvoistuminen. Tiiviilläkin rakentamisella on mahdollista säästää asuinalueiden keskelle viherväyliä, luontopolkuja ja kasvillisuutta. Lähiluonnosta nauttiminen kuuluu kaikille.  Merellinen luonto, saaristomme ja ehyenä säilytettävä Keskuspuisto ovat espoolaisten rikkaus, joista nauttiminen on jokaisen etuoikeus. 

Espoo nostaa yhdessä muiden HSL-kuntien kanssa rahoitusosuuttaan niin, että joukkoliikennelippujen hintoja saadaan laskettua 50 %.   Raideliikennettä jatketaan tulevaisuudessa Kivenlahdesta Saunalahteen ja sieltä edelleen Kauklahteen jolloin yhtenäinen raideliikenneverkko muodostaa helpon siirtymisen kaupunkikeskusten välillä ja edelleen lähikuntiin.   Poikkiliikennettä parannetaan siten, että joustavat yhteydet paikasta toiseen toteutuvat myös raideliikenteen ulkopuolisilla alueilla.  Metron maksimikapasiteetti on riittämätön vuoteen 2030 mennessä väestönkasvun takia.  Espoon on ajoissa varauduttava turvaamaan joukkoliikenteen sujuvuus.

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan asteittain siten, että Espoo on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.  Ilmastonmuutosta hillitään ja ympäristön viihtyisyyttä lisätään tehostamalla kiinteistöjen, taloyhtiöiden ja omakotiasukkaiden jätehuoltoa, suosimalla kierrätystaloutta ja vähän kuluttavaa elämäntapaa. 


2. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS


Tavoitteet

Jokainen espoolainen saa huippuluokan varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sivistyksen.

Espoossa jokainen opiskelee lähikoulussaan ja saa tasa-arvoisen ponnistuslaudan elämäänsä.

Espoo on koulutuksen veturi myös käytännössä. Se on mallina muille kasvattamalla tiedonjanoisia ja sivistyneitä elinikäisiä oppijoita. 

Espoolainen varhaiskasvatus on laadukasta. Siihen osallistuvien yli kolmevuotiaiden lasten määrä on 95 prosenttia.

Espoossa toteutuu koulutuksellinen tasa-arvo. Koulu on oppilailleen hyvä, tasa-arvoinen ja turvallinen ympäristö. 


Toimenpiteet

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää sen kokonaisarviointia.  Erilaiset tukimuodot viedään tarpeen mukaan niitä tarvitseville ja niihin kouluihin missä tukea tarvitaan. 

Eriarvoistumista lisäävät tekijät on tunnistettava. Niitä estävien toimenpiteiden on perustuttava tutkittuun tietoon. Lisääntyvä käytettyjen kielten osuus, työttömyyden keskittyminen pääkaupunkiseudulla ja muut koululaisiin vaikuttavat sosiaaliset seikat on otettava huomioon koulutuspolulla. 

Varhainen puuttuminen on oltava tekemisen keskiössä. Kodin, koulun, nuorisotyön ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan estää kouluväkivalta ja kiusaaminen. Opettajien kykyä tunnistaa ja puuttua kiusaamiseen taataan järjestämällä yhdenvertaisuusosaamisesta täydennyskoulutusta.

Kouluihin on palkattava tukihenkilöitä, koulunkäynninohjaajia ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä tarvetta vastaavasti.  Koulujen, luokkien oppilasmäärän ja ryhmien kokoja määriteltäessä on otettava huomioon oppijoiden tarpeet ja kouluympäristön turvallisuus. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetus on oltava mahdollista järjestää pienryhmissä ja erityisryhmissä.  Peruskoululuokkien koot rajataan 20 oppilaaseen ja säilytetään päiväkotien lapsi-kasvattajaluku yli kolmevuotiaiden lasten osalta seitsemässä.

Oppilaalla on oltava mahdollisuus saada oman äidinkielensä opetusta. Vammaisten lasten ja nuorten on voitava käydä lähikoulua.   

Lukuinnon ja -taidon kasvattaminen on osa varhaiskasvatusta ja koulutusta, joita edistetään lukemalla lapsille päivittäin ja tutustuttamalla heidät erilaisiin kirjallisuuden lajeihin mahdollisuuksien mukaan heidän omalla äidinkielellään ja hankkimalla heidän käyttöönsä omankielisiä kirjoja.

Oppilaille on tarjottava maksuton varhaisaamiainen ennen koulupäivän alkua.

Oikeus maksuttomaan iltapäiväkerhoon on taattava kaikille 1-2-luokkien oppilaille heidän omassa lähikoulussaan.  Koulukyytiraja lasketaan 1-2 luokkien oppilaille kahteen kilometriin osoitetusta koulusta. 

Toisen asteen ja lukioiden oppilaiden on saatava laadukasta lähiopetusta, tukea ja oppilashuollon palveluita nykyistä enemmän. Espoon on valvottava tiukasti laatukriteerien toteutumista.


3. LIIKUNTA, KULTTUURI JA AKTIIVINEN YMPÄRISTÖ


Tavoitteet

Espoossa kaikki voivat harrastaa ja tuottaa kulttuuria.  Liikuntapalvelut ovat kaikkien saatavilla ja erilaisia liikkujia kohdellaan tasa-arvoisesti.  Harrastaminen on jokaisen oikeus tulotasosta riippumatta.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan sopiva ja mieluinen, maksuton harrastus koulupäivän jälkeen. 

Liikuntapaikkoja on riittävästi ja niistä eri ihmisryhmät löytävät itselleen mieluisia tapoja pitää kuntoaan yllä ja viihtyä.

Espoolaisten yhteys merelliseen luontoon toteutuu hienolla tavalla Rantaraitilla joka on rakennettu koko pituudeltaan.  Kevyen liikenteen väylät ja luontopolut muodostavat yhtenäisiä verkostoja ulkoilijoiden käyttöön.

Espoolla on omaa kulttuuritarjontaa, Weegee-talon museokeskittymän, kaupunginteatterin ja orkesterin ohella kaupunki kehittää nykyaikaisia toimintatapoja ja tukee kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa.  Espoossa on vireä tanssiteatteri ja kolme lastenteatteria, joita se tukee.

Kaupunki järjestää kirjailijoille ja muille taiteilijoille, harrastajateattereille ja muille taideyhdistyksille sopivia työskentelytiloja. Monipuoliselle ammatilliselle taiteelliselle työlle ja harrastustoiminnalle luodaan edellytyksiä niitä kuullen. 

Espoon kaupunki tukee omia taiteilijoitaan ostamalla heidän töitään ja työllistämällä heitä. 

Kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapolku KULPS-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään niin, että peruskouluissa ja päiväkodeissa jokaisella espoolaisella lapsella on tilaisuus ainakin kerran vuodessa käydä tutustumassa oman kaupungin teatteri-, tanssi- tai muuhun kulttuuri- ja taidetarjontaan.


Toimenpiteet

Espoo rakentaa kaupunginteatterille omat toimitilat. Tanssiteatteri Glims&Glomsille osoitetaan joko ostamalla tai muutoin hankkimalla omat toimitilat.  Ammattitaiteen osaajia ja ammattilaisia hyödynnetään monipuolisesti esimerkiksi mielenterveys- ja hyvinvointipalveluissa.

Kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään hyväksi tietoa, jota on saatavilla EspooCult-tutkimuksen raportista ja muusta kulttuurin tutkimuksesta.  KulttuuriEspoo 2030-ohjelmassa esitettyjä toimia on toteutettava poikkihallinnollisesti ja pitkäjänteisesti.  Ohjelman mukaisesti kaupunkiympäristöstä on luotava asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus, jonka on lisättävä asukkaiden hyvinvointia, mahdollistettava tilojen yhteiskäyttöä, vahvistettava kaupunginmuseon asiantuntijaroolia ja luotava kirjastoista avoimia oppimisympäristöjä. Espooseen tulee palkata kaupungin arkkitehti. 

Liikuntapaikkojen rakentaminen ja vuorojen jakaminen toteutetaan sukupuoli- ja muiden tasa-arvovaikutusarviointien pohjalta, jotta kaupungin investoinnit menevät mahdollisimman laajalle joukolle harrastajia. Järjestäytymättömän liikunnan harrastamista tuetaan maksuttomilla tiloilla, neuvonnalla, tiedottamisella ja tukemisella. 

Ikääntyvällä väestöllä on oma ikääntymispolitiikkaohjelmansa ja he osallistuvat sen kehittämiseen.

Osallisuutta tuetaan järjestämällä palvelut saavutettavuusperiaatteella. Fyysiset rajoitteet ja puuttuva kielitaito eivät saa olla esteenä.  Digitaitojen puute ja liikkumisrajoitteet otetaan huomioon palveluita järjestettäessä. Kukaan ei jää palveluverkon ulkopuolelle.

Espoo tarjoaa kohtuuhintaisia, kaiken ikäisten uimakouluja.  Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattu liikunnallinen, kulttuuriin tai taiteeseen liittyvä harrastus.

Espoon jokaisessa kaupunkikeskuksessa on lähikirjasto tukemassa aluekirjaston toimintaa. Ne osaltaan edistävät lukuintoa ja tuovat piiriinsä nekin, joille etäisyys on este.


4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT


Tavoitteet

Espoossa jokainen voi luottaa saavansa apua sosiaali- ja terveyspalveluilta niitä tarvitessaan. Ongelmat eivät ehdi kasaantua, kun ennaltaehkäisevät palvelut ja matalan kynnyksen toiminta ovat kunnossa. 

Iäkkään väestön ja maahanmuuttajaväestön määrän kasvu on huomioitu palvelujen tarjonnassa.

Kotipalvelujen henkilöstön määrä on riittävä ja heidät on palkattu pysyviin työsuhteisiin.   

Omaishoidon tuki vammaisilla ja vanhuksilla on vähintään muun maan tasolla. 


Toimenpiteet

Sosiaalityön ongelmat korjataan parantamalla sosiaalityöntekijöiden työolosuhteita ja palkkausta sekä antamalla riittävät resurssit ja johdon vahva tuki. 

Maahanmuuttajaväestön kasvu edellyttää heidän palvelutarpeidensa tunnistamista. 

Yksinäisyys, syrjäytyminen ja urbaanit sosiaaliset ongelmat, kuten naapurustoriidat ja vastakkainasettelut yhteisöissä vaativat uudenlaista keskustelevaa työotetta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Kaupungin ja Kelan yhteistyötä on tiivistettävä.  Asioimisen helpottamiseksi olisi järjestettävä palvelut saman katon alle, jotta palvelu olisi sujuvaa eikä asiakkaita tarvitsisi juoksuttaa paikasta toiseen.

Tuetun omaishoidon voimavarat ja omaishoitajille suunnatut palvelut kaksinkertaistetaan.  Työnantaja käyttää mahdollisuuttaan paikalliseen sopimiseen ja korottaa kotipalvelun ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi.

Kohdistetaan voimavaroja perhetyöhön ja tarjotaan lapsiperheille palveluja oikea-aikaisesti heidän omalla äidinkielellään.  Annetaan ohjausta, neuvontaa ja tukea arjen toimintoihin.  Palveluista tiedotetaan siten, että tavoitteena on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

Lastensuojelussa kuunnellaan ja osallistetaan lapsia sekä nuoria riittävästi ja säännöllisesti sekä myös toimintasuunnitelmaa luotaessa. Sijaisperhetoimintaa tuetaan antamalla sijaisvanhemmille riittävästi koulutusta ja ohjausta.

Laitospaikkojen laatua ja henkilöstömitoitusta valvotaan ja niissä asuvia lapsia ja nuoria kuullaan säännöllisesti.

Nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuetaan tarjoamalla harrastus- ja kokoontumistiloja ja vahvistamalla kaupungin nuorisotyötä.  Mielenterveyspalveluja kohdistetaan erityisesti apua tarvitseville nuorille nykyistä enemmän.  Terapiapalveluja on oltava saatavilla tarvetta vastaavasti, odotusaikojen venymistä kohtuuttomiksi voidaan estää ottamalla käyttöön terapiatakuu, jossa määritellään hoitoon pääsyn takarajat.  Nuorisotyöntekijöitä erityisesti jalkautuvaa nuorisotyötä varten on palkattava riittävästi toimimaan nuorten arjessa ja heidän omissa verkkoalustoissaan sosiaalisessa mediassa.

Espoon sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan pääosin julkisyhteisön tuottamana toimintana.  Myös palvelutarpeen arvioinnit ja palveluohjauksen toteuttaa julkinen toimija. 

Ikäihmisten hoivassa on oltava riittävä määrä tuettua asumista hyvin hoidetuissa ja virikkeellisissä hoiva- ja palvelukodeissa. 


5. TYÖ JA TYÖLLISYYS


Tavoitteet

Espoossa jokainen saa tehdä työtä ja yrittää.  Palvelut tukevat kaikkien työkykyä. 

Espoo tarjoaa laadukasta ja vastuullista yritysneuvontaa erityisesti pienyrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville.

Espoo edellyttää kaikilla aloilla toimivilta yrityksiltä yhteiskuntavastuullista ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. 


Toimenpiteet

Kaikissa kaupungin kilpailutuksissa on mukana sosiaalisen työllistämisen pykälä. Kilpailutuksen voittaja sitoutuu työllistämään tietyssä ajassa tukityöllistettävän.  Tätä vaatimusta on valvottava ja noudatettava kaikissa kilpailutuksissa.

Espoo ei kilpailuta palveluja, joissa on ongelmia vapailla markkinoilla työehtosopimusten noudattamisessa.  Keinot valvoa palvelutarjoajien työntekijöiden työoloja on oltava.  Muutoin palvelut on otettava takaisin kaupungin omaksi työksi.

Työllisyystoimenpiteissä on oltava ensisijaisena tavoitteena todellisten, työehtosopimuksen mukaisten palkkatyösuhteiden syntyminen.  Tähän pyritään lisäämällä esimerkiksi palkkatukea. Kuntouttava työtoiminta varataan vain niille, joiden ei toimintakykynsä takia katsota voivan työllistyä varsinaiseen palkkatyöhön. 

Määräaikaisten työsuhteiden syntymiseen on oltava laki- ja työehtosopimusten mukaiset perusteet.  Tämä koskee mm opettajien ja koulunkäyntiavustajien työsuhteita.  Kaupunki ei tee nollatuntisopimuksia millään alalla, vähimmäistuntimäärä ja -palkka on määriteltävä järjestöjen kanssa.

Maahanmuuttajien palvelumäärän lisääntyessä tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä.  Harvinaisten kielten osaaminen ja tulkkauksen tarve on huomioitava työntekijän palkkauksessa lisänä.

Espoo näyttää hyvää esimerkkiä työnantajana huolehtimalla palkkatasa-arvosta, työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Espoo edistää työn ja perheen yhteensovittamista.  Espoo edistää työntekijöiden osallisuutta omistamiensa yhtiöiden hallinnossa lisäämällä työntekijäedustajien määrää niiden päätöksentekoelimissä.


6. HALLINTO JA PALVELUT


Tavoitteet

Asukkaat tuntevat aidosti, että heitä kuullaan ja kunnioitetaan päätöksenteossa. 

Espoossa julkiset palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa.  Espoo edistää päätöksissään metropoliyhteistyötä.


Toimenpiteet

Espoo on vastuullinen hankkija ja soveltaa hankintalakia sen mukaisesti. Hankinnat kilpailutetaan toimijoilla, joiden eettisyys, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä verosuoritteet ovat kunnossa.

Espoo hallitsee ja huolehtii omaisuudestaan veronmaksajien edun mukaisesti. Julkisin varoin hankittujen ja ylläpidettyjen palvelujen tuottamisen läpinäkyvyys on turvattava. Hallinnon avoimuus ja julkisuus on toteuduttava.

Tulevaisuudessa koko pääkaupunkiseudun tulee olla yhden metropolihallinnon alla, jotta palvelut ja hallinto voidaan toteuttaa teennäisten kuntarajojen sijaan ihmisten arkisen elämänpiirin mukaisesti. Tähän on valmistauduttava jo nyt ottamalla selvää nykyaikaisista, tutkituista ja testatuista aluedemokratian toteuttamistavoista, jotka ovat maailmalla käytössä.

Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kunnista ja veroprosentiltaan Manner-Suomen toiseksi matalin. Palveluista leikkaamisen sijaan on veroprosentin nosto pidettävä keinovalikoimassa.  Säästöt saadaan kestävimmin aikaan ennaltaehkäisevällä työllä ja sosiaalisella oikeudenmukaisuudella. Ennaltaehkäisevistä ja -peruspalveluista leikkaaminen nyt tuottaa pitkällä aikavälillä nykyistä korkeampia kustannuksia.

Kaupunkiohjelman voi ladata tästä.