Kaupunkiohjelma 2025-2029
Mitä tavoittelemme ja miten sen teemme?
Espoon Vasemmiston kaupunkiohjelmasta löytyvät sekä arvomme, että konkreettiset keinot, joiden avulla voidaan rakentaa kaikille parempi tulevaisuuden Espoo.
Ohjelman sisältö
1. ASUMINEN JA KAUPUNKIRAKENNE
2. ILMASTO JA EKOLOGINEN KESTÄVYYS
3. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA AKTIIVINEN YMPÄRISTÖ
5. HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUT
6. TYÖ JA TYÖLLISYYS
7. HALLINTO JA PALVELUT
Espoon Vasemmiston arvokartta
MITÄ TAVOITTELEMME - MITEN SEN TEEMME
KAUPUNKIOHJELMA 2025-2029
1. ASUMINEN JA KAUPUNKIRAKENNE
Tavoitteet
Espoo on viihtyisä ja turvallinen kaupunki, jossa kaikilla on varaa asua asuinalueesta riippumatta. Alueiden eriytymiseen eli segregaatioon puututaan määrätietoisella poikkihallinnollisella ohjauksella ja kaupunkikuvassa vaalitaan historiaa rakentamalla uutta vanhaa kunnioittaen.
Asunnot suunnitellaan kestämään aikaa ja mahdollistamaan eri kokoisten perheiden sekä yksinasuvien elämä samoissa kokonaisuuksissa läpi elämän. Palvelut ja työpaikat sijoitetaan sinne, missä ihmiset asuvat, varmistaen jokaiselle kaupunkikeskukselle laadukkaat sivistys- ja terveyspalvelut. Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus turvataan keskittämällä ne liikenteellisesti helposti saavutettaviin kaupunkikeskuksiin.
Kaupunkiympäristöön jätetään tilaa asukkaiden vapaalle kohtaamiselle, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Liikkuminen perustuu sujuvaan raide- ja sähköliikenteeseen sekä mikroliikkumiseen. Ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ohjaavat kaikkea rakentamista ja jokaisella espoolaisella on pääsy lähiluontoon. Espoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja siirtyy kiertotalousmalliin vuoteen 2040 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Toimenpiteet
Lisätään edullisten asuntojen määrää nostamalla ARA-tuetun rakentamisen tavoite vähintään 25 prosenttiin tontinluovutuksessa.
Keskitetään rakentaminen raideliikenteen ja palveluiden läheisyyteen, jolloin asuinalueiden väliin voidaan säästää tärkeitä viherväyliä ja luontopolkuja.
Torjutaan segregaatiota kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen avulla; erityisesti kouluja tuetaan tässä työssä.
Lasketaan joukkoliikennelippujen hintoja 50 % nostamalla Espoon rahoitusosuutta HSL:ssä.
Laajennetaan pikaraitiotien reittiä esimerkiksi Tapiolaan ja Matinkylään.
Painotetaan liikenneinvestoinneissa arkea sujuvoittavaa raide- ja poikittaisliikennettä sekä huomioidaan infrahankkeiden todelliset ilmastovaikutukset.
Vahvistetaan asukasdemokratiaa hyödyntämällä kansalaispaneeleja ja osallistuvaa budjetointia.
Lisätään kaupunkiviljelyä, suojellaan pölyttäjiä ja sallitaan ympäristöystävälliset viljelytavat kaupungin palstoilla.
2. ILMASTO JA EKOLOGINEN KESTÄVYYS
Tavoitteet
Espoo on hiilineutraali edelläkävijäkaupunki, joka luopuu fossiilisista polttoaineista kaikilla toimialoillaan vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on kaupunkikehityksen ytimessä. Arvokkaat metsäalueet, keskuspuisto sekä merellinen ympäristö säilytetään eheinä ja elinvoimaisina.
Ilmastonmuutosta hillitään investoimalla uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen. Kaupunkilaiset otetaan aktiivisesti mukaan ilmastotoimien suunnitteluun. Päätöksenteko- ja seuranta on avointa ja kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään tieteellisesti perusteltuja viherympäristön periaatteita asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Toimenpiteet
Luovutaan fossiilisista polttoaineista kaupungin toimialoilla ja hyödynnetään lähienergiaa.
Suojellaan arvokkaat, koskemattomat metsäalueet ja pidetään Keskuspuisto yhtenäisenä.
Ennallistetaan ja suojellaan Espoon arvokkaita vesialueita.
Investoidaan uusiutuvaan energiaan, tehostetaan jätehuoltoa ja suositaan kiertotaloutta.
Jaetaan asukkaille tietoa kestävästä elämäntavasta. Kaupunkilaisia osallistetaan aktiivisesti ilmastotoimien suunnittelussa.
Toimenpiteiden ja päätösten ilmastovaikutuksia seurataan systemaattisesti.
Otetaan kaupunkisuunnittelussa käyttöön 3-30-300-periaate.
3. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS
Tavoitteet
Espoossa toteutuu koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, jossa jokainen lapsi ja nuori saa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen lähikoulussaan. Varhaiskasvatukseen osallistuvien yli kolmevuotiaiden lasten määrä on 95 prosenttia. Koulut ja päiväkodit ovat turvallisia, kiusaamisesta vapaita yhteisöjä, joissa monikulttuurisuus nähdään voimavarana ja oman äidinkielen oppimista tuetaan suomen ja ruotsin kielen ohella. Ruotsinkieliset koulut sijoitetaan kaupunkikeskuksiin, jotta ne ovat turvallisesti saavutettavissa julkisella liikenteellä ja voivat toimia yhteisöllisinä keskuksina.
Oppimisen tuki on saumatonta ja perustuu moniammatilliseen osaamiseen, varmistaen jokaiselle yksilöllisen polun kohti sivistystä ja työelämää. Espoo toimii koulutuksen suunnannäyttäjänä, joka takaa tasavertaiset mahdollisuudet niin lukio- kuin ammatillisessa koulutuksessa ja edistää kaikkien tyttöjen ja naisten vapautta valita koulutuspolkunsa itsenäisesti.
Toimenpiteet
Varmistetaan jokaiselle peruskouluikäiselle pääsy lähikouluun ja rajataan ryhmäkoot 20 oppilaaseen. Säilytetään päiväkotien suhdeluku yhtenä kasvattajana seitsemää yli 3-vuotiasta lasta kohden.
Kohdennetaan riittävästi resursseja oppimisen tukeen ja tuodaan tukimuodot sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Eriarvoistumista lisäävät tekijät tunnistetaan. Niitä estävien toimenpiteiden on perustuttava tutkittuun tietoon. Monikielinen tausta, eriytymisen vaikutukset ja muut oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat sosiokulttuuriset seikat on otettava huomioon koulupolulla.
Varhaisen puuttumisen on oltava toiminnan keskiössä. Estetään kouluväkivaltaa tiivistämällä kodin, koulun ja nuorisotyön yhteistyötä sekä vahvistamalla henkilöstön yhdenvertaisuusosaamista.
Palkataan riittävästi opetus- ja tukihenkilöstöä sekä kouluterveydenhuollon ammattilaisia.
Tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille maksuton aamiainen ja taataan 1.–2.-luokkalaisille oikeus maksuttomaan iltapäiväkerhoon. Lasketaan koulukyytiraja pienimmille oppilaille kahteen kilometriin.
Oppilasmäärää ja ryhmien kokoja määriteltäessä on otettava huomioon oppijoiden tarpeet ja kouluympäristön turvallisuus. Erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten lasten ja nuorten opetus on oltava mahdollista järjestää pienryhmissä ja erityisryhmissä.
Vahvistetaan lukutaitoa hankkimalla monikielistä kirjallisuutta ja tukemalla äidinkielen opetusta.
Toisen asteen oppilaiden on saatava laadukasta lähiopetusta sekä lukioissa että ammattikouluissa. Tukea ja oppilashuollon palveluita on oltava nykyistä enemmän saatavilla.
Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää sen kokonaisarviointia. Kasvun ja oppimisen alaa on kehitettävä tietoon perustuen ja laadukkaan johtamisen keinoin. Laatukriteerien tavoitteiden toteutumista on seurattava systemaattisesti ja avoimesti.
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA AKTIIVINEN YMPÄRISTÖ
Tavoitteet
Espoossa kaikki voivat harrastaa ja tuottaa kulttuuria. Liikuntapalvelut ovat kaikkien saatavilla ja erilaisia liikkujia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Harrastaminen, liikunta ja kulttuuri ovat jokaisen espoolaisen perusoikeuksia tulotasosta riippumatta. Kaupunki tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuttoman ja mieluisan harrastuksen koulupäivän jälkeen sekä varmistaa, että liikuntapaikat ja kulttuuripalvelut ovat saavutettavia, yhdenvertaisia ja kohtuuhintaisia kaikille.
Espoo on elinvoimainen taidekaupunki, joka luo ammattitaiteilijoille hyvät työskentelyedellytykset ja integroi kulttuurin osaksi asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin historiallista kerroksellisuutta. Luontopolut ja kevyen liikenteen väylät muodostavat yhtenäisen ja virikkeellisen verkoston, joka palvelee niin ihmisiä kuin muunlajisia asukkaita.
Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisille lapsille ja nuorille luodaan tilaisuuksia tutustua kaupungin kulttuuri- ja taidetarjontaan säännöllisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä toteutetaan toimialarajat ylittävän yhteistyön avulla.
Toimenpiteet
Hyödynnetään taide- ja kulttuuriammattilaisia monipuolisesti hyvinvointipalveluissa ja kotouttamisessa.
Palkataan kaupunginarkkitehti ja edistetään kaupungin tilojen yhteiskäyttöä ja kirjastojen kehittämistä oppimisympäristöiksi.
Varataan uudisrakennusten budjetista 2 % taideostoihin (painottaen paikallisia tekijöitä) ja luodaan tiloja taideyhdistyksille.
Liikuntapaikkavuorot jaetaan sukupuoli- ja muiden tasa-arvovaikutusarviointien pohjalta ja tuetaan järjestäytymätöntä liikkumista maksuttomilla tiloilla ja neuvonnalla.
Ikääntyvällä väestöllä on oma ikääntymispolitiikkaohjelmansa ja he osallistuvat sen kehittämiseen.
Espoo tarjoaa kohtuuhintaisia uimakouluja kaikenikäisille.
Varmistetaan, että fyysiset rajoitteet tai puutteelliset kieli- tai digitaidot eivät ole esteenä palveluiden käytölle saavutettavuusperiaatteen mukaisesti.
Taataan jokaiselle kaupunkikeskukselle oma lähikirjasto lukutaidon ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
5. HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUT
Tavoitteet
Espoon hyvinvointipolitiikka perustuu määrätietoiseen ennaltaehkäisyyn ja saumattomaan yhteistyöhön hyvinvointialueen sekä järjestöjen kanssa. Jokainen asukas voi luottaa saavansa tarvitsemaansa apua, ja palveluissa huomioidaan väestön moninaisuus iäkkäistä nuoriin ja maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin. Syrjäytymiseen ja etenkin lapsiperheiden ja nuorten asunnottomuuteen puututaan ennaltaehkäisevästi tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa.
Kaupunki sitoutuu poistamaan pitkäaikaisasunnottomuutta ja vähentämään nuorten sekä lapsiperheiden asunnottomuutta merkittävästi. Ehkäisevään päihdetyöhön on panostettu lisäämällä toiminnan resursseja. Päihderiippuvuutta käsitellään laaja-alaisesti, eli huomioiden mahdollisten riippuvuuksien kokonaiskirjon. Hyvinvointia edistetään joustavilla ja saavutettavilla palveluilla, jotka tuotetaan pääosin julkisena toimintana tiedolla johtamista hyödyntäen.
Toimenpiteet
Yksinäisyyteen, syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin puututaan osallistavasti ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Syrjäytymiseen ja asunnottomuuden liittyvien ennaltaehkäisevien palveluiden kattavuus on 100 %.
Vahvistetaan maahanmuuttajaväestön palveluohjausta ja tunnistetaan erityiskysymykset, kuten pakkoavioliittojen ja silpomisen ehkäisy.
Vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta ja puolitetaan nuorten ja lapsiperheiden asunnottomuus "Asunto ensin" -mallilla.
Varmistetaan turvakotien ja kriisipalveluiden riittävyys sekä turvataan lasten arki perheen kriisitilanteissa.
Nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuetaan tarjoamalla harrastus- ja kokoontumistiloja ja vahvistamalla kaupungin nuorisotyötä.
Palkataan lisää jalkautuvia nuorisotyöntekijöitä ja tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita nuorille.
Pidetään HYTE-palvelut ja palvelutarpeen arviointi pääosin julkisen sektorin omana toimintana.
6. TYÖ JA TYÖLLISYYS
Tavoitteet
Espoossa jokaisella on mahdollisuus työhön ja yrittäjyyteen yksilöllisesti tuettuna ja arvostettuna. Aktivointipalveluita kohdennetaan niitä erityisesti tarvitseville. Työllisyyspalvelut ovat tehokkaita ja ihmisläheisiä, ja ne keskittyvät erityisesti maahanmuuttajien sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kaupunki toimii esimerkillisenä ja vastuullisena työnantajana, joka huolehtii palkkatasa-arvosta, työhyvinvoinnista ja henkilöstön osallisuudesta päätöksentekoon. Yrityksiltä ja palveluntarjoajilta edellytetään tiukkaa yhteiskuntavastuuta, työehtosopimusten noudattamista ja kestävän kehityksen periaatteita.
Espoossa tarjotaan laadukasta ja vastuullista yritysneuvontaa erityisesti pienyrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Kasvun ja oppimisen toimialan palkkausta kehitetään ja tehdään kilpailukykyisemmäksi suhteessa pääkaupunkiseudun vastaavien alojen henkilöstön palkkaukseen.
Toimenpiteet
Kaikissa kaupungin kilpailutuksissa on mukana sosiaalisen työllistämisen pykälä. Kilpailutuksen voittaja sitoutuu työllistämään tietyssä ajassa tukityöllistettävän. Tätä vaatimusta on valvottava ja noudatettava kaikissa kilpailutuksissa.
Espoo edellyttää kaikilta palveluntarjoajilta työehtosopimusten noudattamista ja sen todentamista. Työntekijöiden työolojen valvonta on varmistettava, ja jos sitä ei voida taata, palvelut on otettava takaisin kaupungin omaksi tuotannoksi.
Työllisyystoimenpiteissä pidetään ensisijaisena tavoitteena todellisten, työehtosopimuksen mukaisten palkkatyösuhteiden syntyminen. Palkkatuen hyödyntämistä kehitetään. Kuntouttavaa työtoimintaa kohdennetaan ihmisille, joiden ei toimintakykynsä takia katsota voivan työllistyä varsinaiseen palkkatyöhön.
Kaupunki ei tee nollatuntisopimuksia millään alalla. Järjestösektorin työehtoja ja palkkausta kehitetään yhteistyössä toimijoiden kanssa.
Vieraskielisten ja maahanmuuttajien työllisyys- ja kotoutumispalveluissa lisätään kielitaitoisia työntekijöitä. Harvinaisten kielten osaaminen ja tulkkauksen tarve on huomioitava työntekijän palkkauksessa lisänä.
Espoo näyttää hyvää esimerkkiä työnantajana huolehtimalla palkkatasa-arvosta, työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Espoo edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Espoo edistää työntekijöiden osallisuutta omistamiensa yhtiöiden hallinnossa lisäämällä työntekijäedustajien määrää niiden päätöksentekoelimissä.
7. HALLINTO, PALVELUT JA TALOUS
Tavoitteet
Espoon hallinto ja talous on tuottavat asukkaille yhdenvertaista hyvinvointia ja hyvää arkea. Budjettipäätöksissä painotetaan koulutusta, työllisyyttä, ilmastotoimia ja ennaltaehkäiseviä palveluita, ja asukkailla on aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon osallistuvien rakenteiden kautta.
Palveluiden hankintaan ja kilpailutukseen sekä niitä koskeviin säädöksiin on panostettu. Prosessit ovat avoimia ja mahdollistavat erikokoisten palveluntarjoajien hyödyntämisen. Kaupungin taloutta vahvistetaan oikeudenmukaisella veropolitiikalla ja vastuullisilla hankinnoilla, jotka suosivat eettisiä ja ympäristövastuullisia toimijoita.
Espoo on aktiivinen ja avoin yhteistyökumppani koko pääkaupunkiseudulla, turvaten julkisten varojen läpinäkyvän ja tehokkaan käytön.
Toimenpiteet
Espoo investoi vihreään siirtymään ja uusiutuvaan energiaan uusien työpaikkojen ja elinvoiman luomiseksi.
Espoo on vastuullinen hankkija ja soveltaa hankintalakia sen mukaisesti. Hankinnat kilpailutetaan vain toimijoilla, joiden eettisyys, verovastuu ja ympäristövelvoitteet ovat kunnossa.
Espoo hallitsee ja huolehtii omaisuudestaan veronmaksajien edun mukaisesti. Julkisin varoin hankittujen ja ylläpidettyjen palvelujen tuottamisen läpinäkyvyys on turvattava. Hallinnon avoimuus ja julkisuus on toteuduttava.
Osallistuvaa budjetointia hyödynnetään kaikilla suuralueilla. Talouteen liittyvä tiedon saavutettavuutta kehitetään.
Tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu tekee enemmän yhteistyötä, jotta palvelut voidaan toteuttaa ihmisten arkisen elämänpiirin mukaisesti.
Turvataan palveluiden taso pitämällä kunnallisveron maltillinen nosto yhtenä keinona leikkausten sijaan. Kaupungin veropolitiikka vähentää eriarvoisuutta.