Espoon talousarvioneuvottelut

Segregaatiokehitykseen on vastattava määrätietoisesti ja koulutuksen ja kohtaavan työn resurssit turvattava

Kaupunginjohtaja julkaisi talousarvioesityksensä parisen viikkoa sitten ja nyt Espoon valtuustoryhmät valmistautuvat torstaina 12.11. alkaviin talousarvioneuvotteluihin. Vasemmiston tavoitteena on lisätä resursseja segregaatio- eli eriytymiskehityksen toimenpiteisiin, puolustaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja oppimisen tuen resursseja sekä turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden palveluita.

“Olemme ryhmänä eri toten huolissamme segregaation, eli eriytymisen, kehittymisestä kaupungissamme. Se näkyy asuinalueiden ja esimerkiksi koulujen kehittymisessä enenevissä määrin sosioekonomisesti eriytyneemmiksi. On ilahduttavaa, että kaupunginjohtajan pohjaesityksessa panostetaan kaupunginosakohtaisiin uudistusohjelmiin - näemme kuitenkin olennaiseksi panostaa kehitykseen vielä enemmän kohdentamalla lisäresursseja etenkin kasvun ja oppimisen sekä yhteisö- ja nuorisopalveluiden toimintaympäristöihin”, valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Saarentaus linjaa.

Oppimisen tuen laadusta sekä turvallisen kasvu- ja opetusympäristön laadusta ei sovi tinkiä. On varmistettava, että lapsimäärän ja tuen tarpeen kasvaessa myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöresursseista ja henkilöstön jaksamisesta on pidettävä huolta.

”Lähikouluperiaate ei saa tarkoittaa sitä, että oppilas siirretään yleisopetukseen ilman riittävää tukea. Opetuskieltä vasta opetteleva lapsi tarvitsee valmistavaa opetusta ja vahvaa yksilöllistä tukea tarvitseva lapsi tarpeitaan vastaavan opetusryhmän. Henkilöstön hätähuuto on kuultava: lasten turvallisuutta, oppimista ja opettajien jaksamista ei turvata siirtämällä yhä enemmän vastuuta jo kuormittuneisiin luokkiin”, painottaa valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Mika-Erik Walls.

Espoon alati kasvava kaupunki tarvitsee suuria panostuksia ei ainoastaan lasten ja nuorten palveluihin vaan yleisesti eri ikäisten kaupunkilaisten kohtaamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Investointitarve on suuri ja sitä kautta kaupungin olisi tärkeä hakea myös uusia investointi- ja hankerahoituksen keinoja.

“EU:n uutta rahoituskautta 2028–2034 valmistellaan paraikaa, joten meidän täytyy viimeistään nyt satsata osaajiin, jotka tuovat rahat espoolaisten hyväksi. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastosta, jolla tuetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta, on Espoolle nykyisellä ohjelmakaudella myönnetty rahoitusta yhdelle ainoalle hankkeelle, noin 160 000 euroa. Muut kuutoskaupungit ovat saaneet seitsennumeroisia summia samasta rahastosta, esimerkiksi naapurimme Vantaa yli 1,4 miljoonaa euroa”, visioi valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Minna Nurminen.

Vasemmisto avoimin mielin neuvotteluihin

Vasemmisto jäi ulos keväällä käytyjen talouden tasapainottamisneuvottelujen sovusta. Syynä oli se, että lopullinen sopimus ei ryhmän arvion mukaan ottanut riittävän kattavasti huomioon eri talouden tasapainottamisen keinoja vaan se kohdisti suuria leikkauksia läpi koko kaupungin organisaation ja toimialojen. Vasemmisto ajoi tulopohjan vahvistamista laajemmin verotuksen keinoin, mutta jäi tavoitteissaan lopulta yksin. Tuleviin neuvotteluihin ryhmä suhtautuu odottavin tunnelmin.

“Lähtökohdat tämän syksyn talousarvioneuvotteluihin ovat mielenkiintoiset, koska suurin osa ryhmistä on sitoutunut muutaman kuukauden takaiseen talousraamisopuun. Nyt on kyse kuitenkin tulevasta, vuoden 2027 budjetista ja lähdemme ryhmänä avoimesti keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista ja puolustamaan espoolaisten hyvinvointia ja palveluiden laatua”, Saarentaus summaa.

Lisätiedot:
Elina Saarentaus
Espoon vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
elina.saarentaus@gmail.com