Espoon valtuusto vahvisti vuoden 2026 talousarvion- ja suunnitelman

Talouden vahvistamiseen on kuitenkin löydettävä keinoja, sillä Espoosta ei turhaan uutisoida Suomen vauvatehtaana (HS 3.12.25). Vuosien 2026–2035 investointiohjelmassa on lähes sata päiväkotihanketta. Myös muita suuria investointeja on tulossa, kuten kaupunkirata, teatteri sekä Tapiolan ja Espoonlahden uimahallit. Tämä aiheuttaa pitkällä tähtäimellä 228 miljoonan euron sopeutustarpeen, johon on suunnitelmallisesti varauduttava.

Talousarviota koskevat valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot pidettiin ryhmien kokojärjestyksessä. Kaikki puolueet kokivat panostukset koulutukseen tärkeinä. Tärkeänä pidettiin myös ehkäisevää työtä sekä panostuksia luontoon ja ympäristöön. Puolueista esimerkiksi SDP:n Markku Sistonen nosti esiin vasemmiston esiin nostaman rahastojen tuottojen käytön. Poliittisten päättäjien tulee saada hyödyntää kaikki käytettävissä olevat välineet talouden tasapainottamisessa.

Vasemmisto painotti ryhmäpuheenvuorossaan koulutusta, kulttuuria, liikuntaa ja ympäristöä sekä sitä, että talouden tasapainottaminen ei saa johtaa palveluiden rapautumiseen

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Saarentaus.                                ”Lähdimme ryhmänä neuvotteluihin selkeällä tavoitteella: turvata ihmisten arjen palveluita ja varmistaa, että lasten ja nuorten koulupolkua ja hyvinvointia tukevaan toimintaympäristöön panostetaan syksyllä vahvistetun strategian hengen mukaisesti. Halusimme myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja varmistaa, että talouden tasapainottaminen ei tapahdu heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella”, Saarentaus sanoi puheenvuorossaan.

Vasemmisto iloitsee erityisesti investoinnista kasvatukseen ja oppimiseen. Toimialalle lisättävän 2,4 miljoonan euron ansiosta tuntikehystä ei jouduta karsimaan. Vasemmisto on tyytyväinen myös opetushenkilöstöön tehtäviin lisäyksiin, jotka olivat jo kaupunginjohtajan alkuperäisessä talousarviopohjassa. ”Vasemmistolle koulutus on perusoikeus, ei säästökohde. Koemme tärkeänä, että neuvottelusovussa päästiin lopputulokseen, jossa kyseisistä kohteista ei leikata vaan, kuten lopullisessa talousarviokirjassa ilmaistaan: vuonna 2025 toteutettu tuntikehys voidaan toteuttaa myös vuonna 2026 samalla, kun oppimisen tuen uudistus sitoo aiempaa selvästi enemmän resursseja”, Saarentaus painotti koulutuksen merkitystä vasemmistolle.

Vasemmiston ilonaiheena on myös oppimisen tuen uudistuksen toteutumisen ja sille suunnattujen eurojen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Arvostamme satsauksia tällaiseen tiedolla johtamisen käytäntöön. Saarentaus muistutti puheessaan, että kyseessä eivät ole vain budjettitekniset ratkaisut vaan investoinnit tulevaisuuteen. 

Toinen vasemmistolle tärkeä kokonaisuus on ennaltaehkäisevä työ. Neuvottelutuloksen myötä saadaan lisärahoitusta ehkäisevään päihdetyöhön, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumisen tukemiseen. ”Summat voisivat toki olla suurempiakin, mutta tärkeää on, että resurssia kasvatetaan ja sitten toimitaan. Jokainen ennaltaehkäisevä toimenpide, oli kyse alueellisesta eriytymisestä, syrjäytymisestä, päihteistä tai kotoutumisesta, säästää paitsi rahaa myös inhimillistä epävarmuutta ja jopa kärsimystä. Sovitut lisäykset ovat ryhmämme mielestä tärkeitä, koska ongelmien ratkaiseminen jälkikäteen on kallista ja epäinhimillistä”, Saarentaus sanoi.

Kolmas vasemmistolle tärkeä kokonaisuus liittyy kulttuuriin, liikuntaan ja ympäristöön. Kaupungin pohjaesitykseen nähden kulttuurin käyttösuunnitelmaan lisätään 150 000 euroa ja liikuntatoimen maksukorotuksia ei suunnata lapsiin ja nuoriin. Myös järjestötoiminnan koordinointiin panostetaan. Ympäristön osalta tulokseen sisältyy esimerkiksi vesiensuojeluun ja kunnostukseen liittyviä panostuksia sekä katuvihreän lisäämistä. ”Nämä kaikki ovat linjassa vasemmiston yleisten tavoitteiden kanssa: kaupungin tärkein rooli on luoda hyvinvointia asukkailleen sekä pitää huolta jaetusta asuinympäristöstämme”, Saarentaus painotti.

Myös talouden tasapainottaminen on vasemmistolle tärkeää. Neuvottelutulokseen on sisällytetty useita keinoja, joilla kaupungin meno- ja tulopuolta aiotaan tasapainottaa. Osa toimenpiteistä voidaan laittaa käytäntöön jo vuoden 2026 alkupuoliskolla ja osaa voidaan soveltaa vasta myöhemmin. ”Olennaista ryhmämme mielestä on huolehtia toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista mahdollisimman kattavasti etukäteen. Tasapainottaminen ei saa johtaa palveluiden rapautumiseen, henkilöstön kohtuuttomaan kuormittumiseen tai esimerkiksi asukkaille kohdentuviin merkittäviin kerrannaisvaikutuksiin”, Saarentaus sanoi puheenvuorossaan.

Vasemmiston ryhmä toivoo, että kun kaupunginhallitus käynnistää tammikuussa 2026 tulevan vuoden kehys-, vero- ja talousarvion valmistelun päätöksentekoa varten, virkakunta ja poliittiset päättäjät muovaavat yhteistyössä talousarvioprosessia suuntaan, joka mahdollistaa jatkossa yhdenaikaisen, joustavan ja avoimen keskustelun kaupungin meno- ja tulopohjasta.

”Vasemmisto näkee, että neuvottelutulos on hyvä kompromissi. Siinä tuetaan meille tärkeitä asioita: lasten, nuorten ja yleisemmin asukkaiden hyvinvointia, koulutusta, kulttuuria ja liikuntaa sekä ennaltaehkäisevää työtä ja ympäristötoimenpiteitä. Samalla muistutamme, kuten muistutimme myös strategianeuvotteluiden päätteeksi, että talouden tasapainottaminen ei saa olla itseisarvo. Talous on väline, jolla on kiistämättä merkitystä ja josta tulee puhua, mutta se ei ole päämäärä. Päämäärä on hyvä elämä espoolaisille”, Saarentaus lopetti puheenvuoronsa.

Vasemmistolta valtuustotoivomus päätösten ulkoisvaikutusten arvioimiseksi

Vasemmiston valtuutettu Minna Nurminen jätti talousarvioon liittyen toivomuksen siitä, että Espoo selvittää ne kaupungin toiminnan vaikutukset, joiden ulkoisvaikutuksia ei tällä hetkellä mitata sekä selvittää, onko tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön uusia arviointimalleja erityisesti talousarvion yhteydessä. ”Haluan nostaa yhden kohdan, jossa meillä on parannettavaa. Meiltä puuttuu käytäntö arvioida päätösten ulkoisvaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun teemme investointi- ja talouspäätöksiä, emme systemaattisesti arvioi niiden vaikutuksia esimerkiksi ympäristöön, terveyteen tai sosiaaliseen hyvinvointiin. Nämä ovat kuitenkin juuri niitä tekijöitä, jotka voivat muodostua kaikkein kalleimmiksi pitkällä aikavälillä. Meillä on kyllä jo erilaisia arviointikäytäntöjä, mutta ne ovat pirstaleisia eikä niitä aina toteuteta järjestelmällisesti”, Nurminen sanoi.

Nurmisen mukaan monet kaupungit ja tahot käyttävät jo malleja, joiden avulla ulkoisvaikutuksia on mahdollista selvittää. ”Espoo-tarinassa puhutaan luonnon monimuotoisuudesta, ilmastotavoitteista, segregaation ehkäisystä ja hyvinvoinnin vahvistamisesta. Mutta talousarvion valmistelussa nämä vaikutukset jäävät irrallisiksi. Ne eivät näy investointien pohjatiedoissa eikä päätöksenteon taloudellisessa tarkastelussa. Jos haluamme tehdä kestäviä päätöksiä, meidän pitää nähdä myös päätösten kokonaisvaikutukset, ei vain lyhyen aikavälin menoja tai tuloja. Tämä on ennen kaikkea parempaa taloutta. Jos emme huomioi esimerkiksi melun, ilmanlaadun, liikkumisen tai sosiaalisen eriytymisen vaikutuksia, ne tulevat vastaan myöhemmin terveysmenoina, korjausinvestointeina tai kalliina tukitoimina. Näitä laskuja emme voi loputtomiin siirtää tulevaisuuteen”, Nurminen perusteli.

Talousarvio- ja suunnitelma vahvistettiin neuvottelutuloksen mukaisesti ja asiassa esitetyt ryhmien toivomukset käsitellään maanantain valtuustossa 8.12.

Lisätietoja:

Elina Saarentaus
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
elina.saarentaus@gmail.com
050 3739386