Espoon Vasemmisto: Lahnuksen koulun lakkauttaminen on väärä arvovalinta – Espoolla on varaa säilyttää myös pienet koulunsa

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta päätti keskiviikkoiltana 28.10.2026 tiukimman mahdollisen äänestyksen jälkeen, äänin 8–7, lakkauttaa Pohjois-Espoossa sijaitsevan Lahnuksen koulun. Espoon vanhimman, vuonna 1906 perustetun, suomenkielisen koulun lakkauttamisen mahdollistivat sinipunan eli kokoomuksen ja SDP:n äänet. Vasemmistoliitto vastusti koulun lakkauttamista. Lahnuksen koulu lakkautetaan 31.7.2027.

Espoon Vasemmiston mielestä päätös on valitettava ja kertoo ennen kaikkea kaupungin poliittisista arvovalinnoista. Suomen toiseksi suurimmalla kaupungilla tulee olla sekä tahtoa että taloudellisia mahdollisuuksia ylläpitää monimuotoista kouluverkkoa, johon kuuluvat suurten yhtenäiskoulujen ohella myös pienet, paikallisyhteisöille tärkeät lähikoulut.

– Espoon kouluverkkoa ei pidä kehittää yksipuolisesti kohti yhä suurempia kouluyksiköitä. Erilaiset koulut palvelevat erilaisia lapsia, perheitä ja asuinalueita. Pienissä kouluissa on pedagogisia ja yhteisöllisiä vahvuuksia, joita ei voida mitata pelkästään oppilaskohtaisina kustannuksina. Koulujen monimuotoisuus on Espoolle rikkaus, ei ongelma, jota pitäisi määrätietoisesti karsia, toteaa kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen Mika-Erik Walls (vas.).

Walls jätti eriävän mielipiteen lakkauttamispäätökseen

Vasemmistoliitto muistuttaa, ettei se lähtenyt mukaan keväällä 2026 solmittuun Espoon talouden tasapainottamissopimukseen. Puolue suhtautui jo tuolloin kriittisesti mittavaan sopeutusohjelmaan ja sen pidemmän aikavälin seurauksiin kaupungin palveluille ja henkilöstölle.

– Meille oli alusta alkaen selvää, että näin mittavat talouden sopeuttamistavoitteet synnyttävät väistämättä painetta myös lähipalveluiden heikentämiseen. Vaikka sopimuksen yhteydessä vakuutettiin, ettei opetuksesta leikata eikä kouluja tai kirjastoja lakkauteta säästösyistä, nyt näemme, millaiseen suuntaan kaupungin palveluverkkoa ollaan käytännössä viemässä. Pienten koulujen ja päiväkotien tulevaisuus on jatkuvasti vaakalaudalla, Walls arvostelee.

Samaan aikaan Espoon kaupungin lokakuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena irtisanomisperusteiset henkilöstövähennykset kohdistuvat 80 työntekijään. Erityisen raskaasti vähennykset osuvat kaupungin kirjastoihin, joissa peräti 18 työntekijän tehtävät ovat päättymässä. Lisäksi kaupungilta lakkautetaan 60 muuta tehtävää vuoteen 2029 mennessä. Vaikka lopullinen irtisanottavien määrä voi vielä pienentyä uudelleensijoitusten myötä, kyse on jo päätetyn sopeutuslinjan konkreettisista henkilöstövaikutuksista.

– Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Elina Saarentauksen mielestä kehitys on erittäin huolestuttavaa ja ristiriidassa niiden lupausten kanssa, joilla kaupungin talouden tasapainottamista on perusteltu. Lähipalveluiden heikentäminen ja henkilöstön vähentäminen eivät saa muodostua Espoon talouspolitiikan pysyväksi suunnaksi.

Vasemmistoliitto pitää erityisen ongelmallisena sitä, että lasten lähipalveluiden kustannuksia tarkastellaan hyvin tiukasti samaan aikaan, kun Espoo on sitoutunut huomattaviin taloudellisiin vastuisiin vaikeuksiin ajautuneissa liikuntahallihankkeissa. Esimerkiksi Kameleonten-areenan kaupungin takaamaa lainaa on jäljellä lähes 23 miljoonaa euroa, ja Esport Arenan talousvaikeuksien vuoksi kaupungin useiden miljoonien eurojen lainasaataviin kohdistuu riskejä.

– On aiheellista kysyä, miksi pienen kyläkoulun säilyttäminen nähdään kaupungille liian kalliina, mutta samaan aikaan olemme valmiita kantamaan miljoonaluokan taloudellisia riskejä epäonnistuneissa hallihankkeissa. Kyse ei tietenkään ole suoraan toisiinsa siirrettävistä määrärahoista, mutta kaupungin taloudenpidon kokonaisuudesta ja poliittisista prioriteeteista kylläkin. Lapsille ja nuorille tärkeiden lähipalveluiden turvaamisen pitäisi olla yksi Espoon keskeisimmistä tehtävistä, Walls painottaa.

Vasemmistoliiton mukaan myös pienten koulujen lakkauttamisen pidemmän aikavälin vaikutuksia tulisi arvioida nykyistä laajemmin. Koulujen sulkeminen vaikuttaa perheiden arkeen, koulumatkoihin, alueiden vetovoimaan ja paikallisten yhteisöjen elinvoimaisuuteen. Kerran lakkautettua lähikoulua on myöhemmin vaikea palauttaa. Lahnuksen kaltaisilla kouluilla on myös merkitystä asuinalueiden identiteetille ja lasten turvalliselle, tutulle kasvuympäristölle.

– Pienten koulujen lakkauttaminen ei ole kaupunkimme strategisen päätavoitteen mukaista, eli olla lasten ja nuorten pääkaupunki. Kyläkoulut ovat lähialueen yhteisölle paljon enemmän kuin vain kouluja, Saarentaus summaa.

– Espoon ei pidä olla kaupunki, jossa vain suurilla yksiköillä on tulevaisuus. Kaupungin vahvuus on sen erilaisissa asuinalueissa, kyläyhteisöissä ja lähipalveluissa. Meillä on varaa myös pieniin kouluihin, jos niiden säilyttämistä pidetään aidosti tärkeänä. Lahnuksen koulun lakkauttaminen on väärä ratkaisu, ja ennen kaikkea se on väärä viesti espoolaisille lapsiperheille, Walls päättää.

Lisätiedot:

Elina Saarentaus  

Espoon kaupunginvaltuutettu (vas.)  

Espoon Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja

Mika-Erik Walls

Espoon kaupungin varavaltuutettu (vas.)  

Espoon Vasemmistoliiton valtuustoryhmän jäsen ja 2. varapuheenjohtaja  

Kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen  

Lehtori, erityisopettaja