Länsiradan osakassopimus hyväksyttiin riskeistä huolimatta

Kustannus- ja ympäristöriskien arviointi epävarmalla pohjalla

Useat hanketta puoltaneet puheenvuorot eivät vakuuttaneet vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Saarentausta:”47:stä puheenvuorosta huolimatta en voi todeta muuttaneeni kantaa Länsiradan hankkeesta ja osakassopimuksesta. Muun muassa hankkeen kustannusnousuun liittyvät riskit sekä etenkin peruuttamattomat luontovaikutukset ovat liian suuria enkä voi hyväksyä niitä. Emme ole päättäjinä mielestäni saaneet riittävän kattavia, virkavastuulla tehtyjä selvityksiä näistä taloudellisista, ympäristöllisistä ja ilmastoa tai hiilineutraaliutta koskevista vaikutuksista”, Saarentaus totesi kokouksen annista.

Vasemmiston valtuutetut suhtautuvat kannustavasti raidehankkeisiin, mutta Länsiradan kohdalla kustannusten ja hyödyn suhde nähtiin heikkona ja vaikutusarvioinnit epävarmoina tai puutteellisina. 

“Kokonaiskustannukset ovat valtavat ja Espoon maksuosuus suuri ja riskit kustannusylityksistä todellisia. Uuden radan kokonaishyödyt jäävät epävarmoiksi, kun loppuunsaatettu vaiheistus ja valtion pitkäkestoinen sitoutuminen ovat auki. Meillä olisi lisäksi edessä kaksinkertainen ylläpitotaakka, koska rantarataa on joka tapauksessa pidettävä kunnossa. Hanke ei myöskään palvele koko Espoota. Pysähdyksiä on vähän ja painotus kaukoliikenteessä. Asukkaidemme arjen työ- ja opiskeluliikenne jäävät ilman todellista hyötyä ja matka-ajat eivät lyhene, koska lähiliikenteen ratkaisut puuttuvat”, Saarentaus listasi Länsirata-hankkeen ongelmia espoolaisten kannalta puheenvuorossaan.

Saarentauksen mukaan parempi palvelutaso voitaisiin saada nopeammin ja edullisemmin esimerkiksi moninaisemmilla runkolinjoilla ja rantaradan kehittämisellä. Uusi ratakäytävä tulee pirstomaan laajoja alueita luonnontilaisia metsiä ja kasvattaa päästöjä.

“Ilmasto- ja luontovaikutukset ovat Länsiradalla muutenkin mittavat. Arvostan pohjaesitykseen tehtyjä ilmastovaikutuksia kompensoivia lisäyksiä. Vaikka rakentamisesta aiheutuneita ilmastovaikutuksia kompensoidaan ja vaikka esimerkiksi materiaaleja voidaan muuttaa ilmastoystävällisempiin, ovat vaikutukset arvokkaille luontomaisemille ja muunlajisille peruuttamattomia”, Saarentaus sanoi.

Saarentauksen mukaan hanke nojaa Histan rakentamiseen, joka on epävarmaa. Hajautettu rakentaminen nostaa kustannuksia, kun taas tiivistäminen olemassa oleviin keskuksiin olisi ekologisempaa ja taloudellisesti järkevämpää.

“Meidän ei pidä sitoutua hankkeeseen, jonka hyödyt ovat epävarmat ja riskit suuret. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa kuntatalous on muutenkin sopeutuspaineessa”, Saarentaus linjasi.

Myös vasemmiston valtuutettu Elina Rodriguez perusteli kielteistä kantaansa Länsirata-projektin riskeillä sekä ympäristö- ja luontovaikutuksilla.  “Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, josta Espoon osuus olisi 170 miljoonaa. Tämä voi hyvinkin olla vasta alkusoittoa, sillä osakassopimuksessa lukee seuraavasti:Osakkaat tiedostavat, että vuoden 2025 neuvotteluiden aikana saatujen lisätietojen perusteella on selvää, että rakentamishankkeen taloudelliset riskit voivat kasvaa merkittävästi hankkeen edetessä. Tämä samaan aikaan, kun Espoossa vallitseva henki on voivottelu talouden kurjasta tilanteesta ja sen uhasta Espoon palveluille. Onko taloudelliset riskit todella punnittu tarkoin hankkeessa, jonka hyötyvaikutukset ovat epävarmat?”, Rodriguez kysyi puheenvuorossaan.

“Hankkeella on vakavat ympäristö- ja luontovaikutukset: rata kulkisi useiden arvokkaiden ja herkkien luontoalueiden halki, tuhoaisi ekologisia käytäviä ja vaikuttaisi haitallisesti eri ekosysteemeihin.Kaupunginhallituksen lisäykset pohjaan hiilineutraaliin rakentamiseen liittyen ovat hyvät, mutta on huomioitava, etteivät ne vielä takaa mitään vaan muidenkin kaupunkien pitäisi niihin sitoutua”, Rodriguez sanoi. 

“Keskustelua aiheesta on käyty niin somessa, sanomalehtien mielipidepalstoilla kuin valtuutettujen sähköpostilaatikoissa. Oma kokemukseni on, että valtaosa palautteesta on Länsirataa kohtaan kriittistä. Toivon, että jokainen valtuutettu antaa painoarvoa muiden seikkojen lisäksi myös saamalleen palautteelle ja kaupunkilaisten huolelle”, Rodriguez muistutti valtuustoa kaupunkilaisten aktiivisesta palautteesta ja aiheen ympärillä käydystä keskustelusta.

Kiireistä ja poukkoilevaa valmistelua epävarmassa taloustilanteessa

Vasemmiston valtuutettu Minna Nurminen oli huolissaan erityisesti hankkeen talousvaikutuksista nykyisessä taloustilanteessa sekä siitä, että suuri ja riskialtis päätös tehdään liian epävarmoihin tietoihin nojaten: “Meiltä puuttuvat virkavastuulla tehdyt Espoo-kohtaiset talous ja yhteiskunnalliset vaikutusarviot ja pöydällä on käytännössä monessa kohtaa Länsirata Oy:n omat luvut. Valmistelu on ollut kiireistä ja poukkoilevaa. Osakassopimus tuli kaupunginhallitukselle käytännössä viime tingassa ja koko prosessia on leimannut nyt tai ei koskaan asetelma. Tämä kaikki ei mielestäni kuulu hyvään päätöksentekoon”, Nurminen linjasi.                              
Nurmisen mukaan hankkeessa on todella suuret kustannusriskit ja kyseessä on poikkeuksellisen kallis ja epävarma hanke. Espoon maksuosuus on hyötyihin nähden liian suuri jo ensimmäisessä vaiheessa. Toinen vaihe jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi ja riski kustannusten paisumisesta on ilmeinen. Mikään ei viittaa Nurmisen mukaan siihen, että valtio kantaisi ylitykset. Esillä olleet Histan maanmyyntituotot ovat tällä hetkellä teoreettisia eikä niillä voi perustella miljardiluokan hanketta, jonka kulut ovat todennäköisesti nousemassa eikä laskemassa.

“Olen ollut siinä uskossa, että Espoo haluaa profiloitua vastuullisena taloudenpitäjänä. Tämä ei ole sitä. Luomme nyt ennakkotapausta siitä, millaisella tietopohjalla olemme valmiita hyväksymään näin mittavia hankkeita ja samalla näytämme espoolaisille, voiko päätöksentekoon luottaa. Kysynkin nyt suoraan: täyttääkö tämä tiedolla johtamisen kriteerit?”, Nurminen ihmetteli.

Valtuustokysymys Espoon turvakotipaikoista

Nurminen ja SDP:n Ella Immonen tekivät kokouksessa valtuustokysymyksen turvakotipaikkojen riittävyydestä ja uusien tilojen löytymisestä Espoossa.

Kysymyksen taustalla ovat Espoo-tarinan tavoitteet, joiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Nurmisen ja Immosen mukaan tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Parin viime vuoden aikana turvakoti on ollut täynnä ja yhä enenevä määrä espoolaisia aikuisia ja lapsia joudutaan ohjaamaan muualle. 

Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

Lisätietoja:

Elina Saarentaus
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
elina.saarentaus@gmail.com
050 3739386

Elina Rodriguez

rodrelinarodriguez@gmail.com

Minna Nurminen

minna.nurminen@outlook.com