Turvaruoan saantia on helpotettava – lapsen ravinnonsaanti ei saa jäädä raskaan hakuprosessin varaan

Espoon vasemmistoliiton pitkäaikainen varavaltuutettu, lehtori, erityisopettaja ja neuropsykiatrinen valmentaja Mika-Erik Walls jätti Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.4.2026 yhdessä 13 muun valtuutetun kanssa valtuustoaloitteen turvaruoan huomioimisesta Espoon varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Walls toimii kasvun ja oppimisen lautakunnan varsinaisena jäsenenä pian kymmenettä vuotta. 

Turvaruoalla tarkoitetaan ruokaa, jonka lapsi tai nuori kokee turvalliseksi ja ennakoitavaksi ja jota hän pystyy syömään. Sen merkitys korostuu erityisesti neurokirjon lapsilla ja nuorilla sekä niillä, joilla on aistisäätelyn haasteita tai voimakkaasti valikoivaa syömistä. Turvaruoan tarkoituksena on turvata riittävä ravinnonsaanti sekä tukea jaksamista, oppimista ja hyvinvointia varhaiskasvatus- tai koulupäivän aikana. 

Aloitteessa esitetään, että Espoo selvittää turvaruokaan liittyvät nykyiset käytäntönsä, kartoittaa muiden kuntien toimintatapoja ja varmistaa selkeän ohjeistuksen turvaruoan järjestämiseksi. Lisäksi siinä painotetaan henkilöstön osaamista tunnistaa tilanteet, joissa lapsi jää syömättä, sekä turvaruoan huomioimista osana oppimisen tuen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta. 

Kaupungin aloitteeseen antamassa lausunnossa turvaruoka määritellään terveydellisin perustein myönnettäväksi ruokavalioksi. Sen saaminen edellyttää terveydenhuollon yksilöllistä arviota. Lausunnon mukaan turvaruoan tarpeen arvioi ravitsemusterapeutti tai erikoissairaanhoito, minkä jälkeen perhe toimittaa saamansa lausunnon ruokapalveluiden tarjoajalle. 

Varhaiskasvatuksessa turvaruoan saamiseksi on vuodesta 2017 lähtien hyväksytty myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan lausunto. Kaupungin vastauksen mukaan käytäntöjä kuitenkin yhtenäistettiin keväällä 2026 siten, etteivät varhaiskasvatuksen erityisopettajat enää kirjoita turvaruokalausuntoja. He voivat edelleen laatia ravitsemusterapeutille saatekirjeen lapsen turvaruoan tarpeesta. 

Muutos herättää Wallsissa huolta siitä, miten lapsen arjessa havaittu tarve välittyy päätöksentekoon ja kuinka nopeasti lapsi saa tarvitsemansa tuen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on lapsen arjesta ja ruokailutilanteista tärkeää tietoa, jonka tulee säilyä osana tarpeen arviointia. 

Kaupunki korostaa vastauksessaan, että jokaisella perheellä on mahdollisuus pyytää neuvola- tai kouluterveydenhuollon kautta lähetettä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapiaan turvaruoan tarpeen arvioimiseksi. Wallsin mukaan arviointiin hakeutumisen on kuitenkin oltava myös käytännössä selkeää, sujuvaa ja oikea-aikaista. 

”Turvaruoassa on kyse lapsen arjessa toimivasta ratkaisusta, jolla tuetaan hänen hyvinvointiaan ja koulunkäyntiään. Lapsen on saatava päivän aikana ruokaa, jota hän pystyy syömään. Riittävä ravinnonsaanti on jaksamisen ja oppimisen perusedellytys”, Walls painottaa. 

Walls korostaa, että turvaruoan hakemista on kehitettävä lapsen ja perheen näkökulmasta. Perheiden on tiedettävä, keneen ottaa yhteyttä, miten arviointi etenee ja kuka vastaa asian viemisestä eteenpäin varhaiskasvatuksen, koulun, ruokapalveluiden ja hyvinvointialueen välillä. 

”Perheen ei pidä joutua itse selvittämään eri organisaatioiden vastuunjakoa tai kantamaan vastuuta koko prosessin koordinoinnista. Espoon ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on yhdessä varmistettava, että turvaruoan saaminen on riittävän sujuvaa ja nopeaa. Samalla on ratkaistava, miten lapsen ravinnonsaanti turvataan silloin, kun arviointia tai lausuntoa joudutaan odottamaan”, Walls toteaa. 

”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisen koulun tavoitteiden on näyttävä myös ruokailun käytännöissä. Kyse on pienestä mutta vaikuttavasta asiasta: siitä, että jokainen lapsi voi päivän aikana syödä jotakin itselleen sopivaa ja jaksaa osallistua yhteiseen arkeen.” 

Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi 26.8.2026 yksimielisesti Wallsin tekemän lisäysesityksen aloitteesta annettavaan lausuntoon. Lisäys nostaa esiin perheiden tiedonsaannin, henkilöstön osaamisen sekä lapsen ravinnonsaannin turvaamisen myös arviointi- ja läheteprosessin viivästyessä. Lautakunnan hyväksymä lisäys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 

”Lautakunta pitää tärkeänä, että turvaruokaan liittyvä prosessi tehdään perheille riittävän selkeäksi, sujuvaksi ja yhdenvertaiseksi. Huoltajille tulee tiedottaa avoimesti, selkokielisesti ja saavutettavasti siitä, milloin turvaruoan tarvetta voidaan arvioida, kehen tulee olla yhteydessä ja miten prosessi etenee varhaiskasvatuksen, koulun, ruokapalveluiden ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä. Tiedottamisessa tulee huomioida myös Espoon monikieliset perheet. Lautakunta korostaa, että asia koskee erityisesti monia neurokirjon lapsia ja nuoria sekä lapsia, joilla on aistisäätelyn tai syömisen haasteita. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että henkilöstön osaamista vahvistetaan säännöllisellä koulutuksella ja että selvitetään, miten lapsen tai nuoren riittävä ravinnonsaanti turvataan tilanteissa, joissa terveydenhuollon arviointi tai läheteprosessi viivästyy.”