Työllisyyden ja kuntatalouden heikkeneminen jatkuu, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on pakko investoida
2.10.2024
Valtuuston syyskuun kokouksessa käsiteltiin vuoden 2024 toinen osavuosikatsaus sekä Espoon koulujen ja päiväkotien yhteistoiminnallisen vuokrahankkeen määrärahamuutos. Tiedoksi saatiin myös Taloudellisesti kestävä Espoo-ohjelman väliraportti.
Espoon väestönkasvu jatkuu edelleen ja samalla kasvaa myös lasten ja nuorten määrä. Espooseen onkin palkattu lisää varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä. Positiivisena kehityksenä voidaan nähdä henkilöstön poissaolojen väheneminen ja työhyvinvoinnin hienoinen kasvu.
Verotuloennusteesta ollaan kuitenkin jäämässä jälkeen ja tilikauden tulos on jäämässä alhaiseksi. Avointen työpaikkojen määrä on suorastaan romahtanut yli kahdesta tuhannesta avoimesta työpaikasta hieman yli kahdeksaan sataan avoimeen paikkaan. Työttömiä oli 17,1 % enemmän kuin viime vuonna eli työttömyyden kasvu jatkuu. Viisi vuotta sitten pitkäaikaistyöttömiä oli 3610 henkilöä, nyt 5485 henkilöä. Viimeisten kahden vuoden aikana konkurssihakemusten määrä on Suomessa suorastaan räjähtänyt ja tämä kehitys näkyy valitettavasti myös Espoossa.
Valtuutettu Kari Uotila. Kuva: Studio Valonkuva.
Espoon Vasemmiston valtuutettu Kari Uotila yhtyi vaatimuksiin siitä, että koulujen ja päiväkotien elinkaarihankkeiden kokonaiskustannuksista verrattuna normaaliin investointitapaan tulisi saada oikeaa ja vertailukelpoista tietoa. ”Vertailua ja läpivalaisua on turhaan vaadittu vuosikymmeniä siitä asti, kun ensimmäinen jälkirahoitteinen hanke Kuninkaantien lukio ja uimahalli rakennettiin”, Uotila muistutti.
”Nyt on todella tärkeää, että näitä koulu- ja päiväkotihankkeita toteutetaan, lapset tarvitsevat paikkoja, joissa saavat varhaiskasvatusta ja opetusta, mutta tarvitaan keskustelua toteuttamistavoista. Hälytyskellot soivat esimerkiksi siitä, että rahaa ehkä menee vääriin paikkoihin, kun parhaimpia tuottoja saavat tällä hetkellä ne rahastot, jotka rakentavat kunnille tiloja. On helppo rahastaa, kun on varma maksaja ja vertailutapoja ja keinoja ei ole, joilla kuntapäättäjät pystyisivät oikeasti arvioimaan näiden hankkeiden pitkän aikavälin kokonaiskustannuksia”, Uotila perusteli vertailtavan tiedon saannin merkitystä. Espoon väestönkehityksen huomioiden tämä olisi erittäin tärkeää myös Espoon kuntatalouden kannalta.
Hallituksen järjestökenttään kohdistetut massiiviset leikkaukset asettavat lisäpaineita kuntatalouteen, kun kunnat ja kaupungit valmistautuvat vuoden 2025 budjettineuvotteluihin. Myös Espoossa jouduttiin tarttumaan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa ja aihetta joudutaan käsittelemään suunniteltaessa tulevien vuosien budjetteja. Espoolaisilla järjestöillä on mahdollisuus hakea toimintatukea vielä tänä vuonna. Aiheesta tehdystä valtuustokysymyksestä käytiin kokouksessa keskustelua.
”Toivottavasti kaupunginjohtaja muistaa ensi vuoden budjettia tehdessään nämä valtavat tarpeet, joita tähän kokonaisuuteen liittyy. Järjestöjen moninaisuus, niiden työn merkittävyys ja laajuus ja kattavuus. Esimerkiksi eläkeläisjärjestöt tekevät erittäin tärkeää työtä hyvinvoinnin, terveyden ja kaupungin yhteisöllisyyden edistämisessä, minkä vuoksi todella vetoan, että ensi vuoden budjettivalmisteluissa nämä tarpeet otetaan vakavasti ja poliittisilta ryhmiltä löytyy tähän tahtoa”, Uotila vetosi järjestöjen puolesta.
Lisätietoja:
Kari Uotila
valtuustoryhmän varapuh.joht
karia.uotila@gmail.com
0452099902