Vasemmistolta vaihtoehtoinen talouslinja Espooseen

Vasemmiston valtuustoryhmä tarjosi kesäkuun kaupunginvaltuuston kokouksessa vaihtoehdon kaupunginhallituksen esittämälle kehykselle, painottaen palvelutason leikkausten sijaan tulopohjan vahvistamista. Talouden lisäksi valtuustossa käsiteltiin mm. työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä ja lukioiden kurssitarjottimien kehittämistä. Kuvassa Espoon vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Saarentaus, varanpuheenjohtaja Minna Nurminen ja ryhmän kaupunginhallituksen jäsen Elina Rodriguez.

Espoon kaupungin talous on merkittävien haasteiden edessä. Kaupungin menot kasvavat väestönkasvun, investointitarpeiden sekä palveluiden kysynnän lisääntymisen myötä samaan aikaan, kun talouden tasapainottamiseksi valmistellaan mittavia säästöjä. Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin maanantaina vuosien 2026–2029 talouden tasapainottamisen kehystä sekä vuoden 2027 veroprosentteja.

Espoon vasemmiston valtuustoryhmän mukaan hyväksytty neuvottelusopu painottuu rahastojen vahvemmasta käytöstä huolimatta liikaa leikkauksiin ja uhkaa heikentää espoolaisille tärkeitä palveluita. Ryhmä jäi keväällä neuvotellun kehyssovun ulkopuolelle, koska valittu talouslinja ei ryhmän näkemyksen mukaan tarjoa pitkällä aikavälillä riittävän kestävää eikä oikeudenmukaista ratkaisua kaupungin talousongelmiin.

Kaupungin talouden haasteena ei ole vain menojen kasvu, vaan se, ettei päättäjäpuolella olla valmiita hyödyntämään kaikkia mahdollisia keinoja tulopuolen vahvistamiseen ja palvelujen turvaamiseen niin, että ne ovat laadukkaita ja saavutettavia. Nyt vaarana on, että talouden tasapainotus tehdään kuntalaisten palveluiden kustannuksella, vasemmiston valtuustoryhmä toteaa. 

Vasemmiston ryhmä esitteli valtuustossa vaihtoehtoisen talouskehyksen, jolla kaupungin talous olisi mahdollista tasapainottaa vuoteen 2029 mennessä hallitusti ja ilman merkittäviä heikennyksiä palveluihin. Vaihtoehtoinen talouslinja tuottaisi koko kaudelle noin 230 miljoonan euron vaikutuksen kaupungin talouteen ja loisi vuoden 2029 tasossa noin 71 miljoonan euron pysyvän tasapainotusvaikutuksen. Kokonaisuus on jopa hieman enemmän kuin hyväksytty neuvottelusopu, jossa päästiin kauden kokonaissummassa noin 220 miljoonaan euroon ja vuositasolla noin 70 miljoonaan euroon.

Ratkaisun ytimessä on maltillinen ja oikeudenmukainen verolinja. Vasemmiston esitys sisälsi kiinteistöveron korotusten lisäksi kunnallisveron noston 0,3 prosenttiyksiköllä 5,6 prosenttiin. Korotus olisi jäänyt edelleen alle sekä maan että Uudenmaan keskitason, mutta olisi vahvistanut kaupungin taloutta rakenteellisesti pysyvällä ja ennakoitavalla tavalla. Kaudella 2027–2029 veroratkaisun kokonaistuottopotentiaali olisi ollut noin 90 miljoonaa euroa.

Lopputulos valtuuston äänestyksissä oli ennakoitavissa. Valtuustoryhmämme seisoo oman vaihtoehtoisen esityksensä kannalla, koska se todistaa, että taloudellisen tasapainottamisen toimenpiteille on vaihtoehtoja Espoossa. Kaupunkimme kasvaa koko ajan ja monet asukkaidemme hyvinvoinnin kannalta tärkeiden palveluiden tuottaminen luo kasvavaa käyttötalouden kustannuspainetta. Tähän verotulopuolen vahvistaminen toisi joustavuutta ja toisaalta toimintatason varmuutta ilman, että tarvitsee olla leikkaamassa isosti, summaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Saarentaus.

Ehdotetun veronkorotuksen vaikutus yksittäiselle espoolaiselle olisi maltillinen. Noin 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevan keskituloisen verotus nousisi arviolta noin 10 euroa kuukaudessa. Pienituloisella vaikutus olisi noin viisi euroa kuukaudessa ennen mahdollisia vähennyksiä.

Kyse on arvovalinnoista ja siitä, mitä haluamme priorisoida: halutaanko turvata laadukkaat palvelut vai siirtää kasvava lasku kuntalaisten arkeen palveluleikkausten, maksujen ja eriarvoisuuden muodossa, linjaa ryhmän kaupunginhallituksen jäsen Elina Rodriguez.

Hyväksytty talouskehys tulee näkymään espoolaisten arjessa ennen kaikkea palveluiden kiristyvämpänä resursointina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa hankalampaa pääsyä palveluiden äärelle, vähemmän henkilöstöä tai sijaisia, harvempaa huolto- ja siivoustaajuutta, harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen supistamista, asiakas- ja käyttömaksujen nostoja sekä investointien lykkäämisiä. 

Esimerkiksi maksujen korotukset voivat tulla monille espoolaisille kalliimmiksi kuin ehdottamamme veronkorotus. Meidän vaihtoehdossamme kaupunkilaiset saisivat vastineeksi toimivat koulut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä hyvinvointia tukevat palvelut lähempänä nykyistä tasoa, ryhmän varapuheenjohtaja Minna Nurminen muistuttaa.

Vasemmiston ryhmän mukaan kaupungin talouspolitiikassa on huomioitava myös pitkän aikavälin hyvinvointi- ja ilmastovaikutukset. Ryhmä korostaa, että asuinalueiden eriytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisy, yhteisöllisyyden vahvistaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastokriisiin vastaaminen vaativat konkreettisia rahallisia panostuksia eivätkä pelkästään juhlapuheita.

Työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä vielä töitä 

Espoon vasemmiston puheenjohtaja Elina Saarentaus sai vastauksen valtuustoaloitteeseensa selvityksen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn ohjeista. Espoo vaikuttaa kehittäneen työvoiman hyväksikäytön torjuntaa muun muassa selkeiden ohjeistusten, eettisten periaatteiden ja hankintojen valvonnan avulla. Saarentaus pitää suuntaa oikeana, mutta korostaa, että viranomaisyhteistyön seurantaa ja hyväksikäytön uhrien turvaa on vielä vahvistettava. 

Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat äärimmäisen vakavia ilmiöitä. Meidän on varmistettava, että siivouspalveluiden valvontaan kohdennettu sadantuhannen euron lisäresurssi menee käytäntöön. Vielä olennaisemmin, meidän on kaupunkina toimittava vastuullisesti ja taattava hyväksikäytön uhreille turvaa ja apua. Rikkomuksia toistavien palveluntuottajien kanssa ei tule jatkaa sopimuksellista toimintaa vaan päinvastoin yhteistyössä viranomaisten kanssa saattaa lakia rikkovat toimijat vastuuseen, Saarentaus korostaa. 

Valtuustokysymys kurssitarjottimen kehittämisestä 

Espoon vasemmiston valtuustoryhmän toisen varapuheenjohtajan Mika-Erik Wallsin valtuustokysymykseen lukioiden kaupunkitasoisen kurssitarjottimen kehittämisestä Espoossa saatiin myös vastaus. Ryhmän puheenjohtaja Saarentaus otti aiheesta puheenvuoron todeten, että Espoon lukioiden yhteinen kurssitarjonta toimii osin, mutta käytännössä opiskelijoiden mahdollisuudet hyödyntää sitä ovat rajallisia oppilaitoksesta toiseen siirtymisen sekä aikataulullisten haasteiden vuoksi.  

Verkkokurssien ja –lukion kehitys on jäänyt jälkeen suhteessa koulutuksen korkeaan arvostukseen Espoossa ja sen edistäminen vaatii selkeää aikataulua, opettajien koulutusta, riittäviä resursseja ja monitahoista yhteistyötä. Myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton lausunto kehotti panostamaan lukioiden tai jopa koko toisen asteen kattavaan yhteiseen kaupunkitasoiseen kurssitarjottimeen Espoossa, jotta kaupunki pystyisi paremmin tuottamaan yhdenvertaisempia opiskelumahdollisuuksia. 

Lisätiedot: 

Elina Saarentaus 
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
elina.saarentaus@gmail.com 
050 3739386