Vasemmiston Aavaparta: stressitekijöitä vähennettävä kouluissa ja lukioissa
10.3.2025
Espoon helmikuun valtuusto äänesti kasvun- ja oppimisen toimialajohtajan vakinaiseen virkaan 1.4.2025 alkaen Merja Narvo-Akkolan. Lisäksi käsiteltiin vuoden 2024 tilinpäätöksen ennakkotietoja sekä nyt päättyvän 2021-2025 valtuustokauden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättymistä.
Kestävä Espoo -ryhmässä vaikuttanut Kari Uotila nosti esiin kaksi erityistä kipukohtaa, jossa Espoo on jäänyt asetetuista tavoitteista. Uotilan mukaan Espoon omissa laitoksissa kuten päiväkodeissa ja kouluissa ei pystytä täyttämään edes lain vähimmäisvaatimuksia ja suunta on ollut parin viime vuoden aikana alaspäin. Myös puurakentamisessa ei olla Espoossa päästy tavoitteisiin, vaan voidaan puhua jopa romahduksesta.
.png)
Kari Uotila ja Tiina Aavaparta.
"Puurakentaminen ja puutuotteet ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä. Pidän välttämättömänä, että puurakentamisen rooli säilyy ja Espoossa on tehtävä kaikki sen eteen, että puurakentamista edelleen kehitetään", Uotila vaati.
Lisäksi valtuusto käsitteli laajaa hyvinvointikertomusta vuosilta 2022-2025. Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Aavaparta kiitteli puheenvuorossaan raportin koostajia ja valtuustossa käytyä keskustelua. Aavaparta muistutti, että vaikka Espoossa tehdään paljon hyviä asioita, poikien yksinäisyys, tyttöjen ahdistuneisuus, nettiriippuvuus, nuorten ja lasten kokema syrjintä, päihteiden, nuuskan ja vapen käyttö eivät ole laskusuunnassa.
"Myös koulunkäynnistä pitävien osuus on pienentynyt, poissaolot lisääntyneet ja erityistä tukea tarvitsevien määrä kasvanut. Samoin väkivallan ja seksuaalisen häirinnän lisääntyminen. Toisin sanoen lapsilla ja nuorilla ei ole niin turvallinen ja hyvä olla koulussa, kuin heillä kuuluisi olla", Aavaparta huomautti.
Aavaparran mukaan lisääntyneet taloudelliset haasteet ulottuvat lastenkin elämään, samoin kuin stressi erilaisine ilmenemismuotoineen. Aavaparran mukaan stressi vaikuttaa esimerkiksi muistiin, unihäiriöihin, ruoansulatuksen ja suoliston toimintaan, suoliston mikrobistoon, vastustuskykyyn, päänsärkyihin sekä ihosairauksiin. Stressin pitkittyessä mukaan tulee Aavaparran mukaan ahdistuneisuutta, masennusta, laajempia kognitiivisten taitojen heikentymistä, päihteiden käyttöä ja itsetuhoisuutta. Nämä näkyivät kaikissa ikäryhmissä: jos on stressaantunut lapsena ja edelleen työikäisenä, oireet kulkevat mukana eläkeikään.
"Toivoisin kouluissa ja lukioissa huolehdittavan stressitekijöiden vähentämisestä ja keinoista sen hallintaan. ADHD -diagnoosien nousu ja aistiherkkyyden lisääntyminen ovat ainakin osittain kiinni ympäristötekijöistä ja muuttuneesta koulurytmistä ja stressistä. Aiemmin lukioissa dead lineja oli kerran kurssissa, nyt niitä on viikottain. Kun moni nuori on väsynyt ja stressaantunut jo yläasteella, lukiossa aivojen ja mielen joustavuutta ei enää löydy jatkuvaan stressiin. Neuroepätyypilliset eivät enää selviä samoin kuin aiemmin", Aavaparta paalutti.
Aavaparta muistutti myös, että vaikka vaatimukset opetussuunnitelmiin tulevat paljolti Espoon ulkopuolelta, Espoossa voidaan panostaa mielenterveyttä edistäviin toimiin ja käytäntöihin. Mieli ry:n mukaan koulussa mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ovat läsnäolo ja kohtaaminen, osallisuus ja kuuleminen, mielenterveystaitojen harjoittelu, turvallisuus ja ryhmähenki, vahvuuksien näkeminen sekä kynnyksetön tuki ja apu.
"Vaikka iso osa näistä on jo mukana arjessa, petrausta tarvitaan, jotta pidämme jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvoivana. Seuraavalle Hyvinvointisuunnitelmalle pohditut painopisteet ovat hyvässä linjassa näiden kanssa. Nyt vain vielä vahvempia toimia", Aavaparta vaati vielä puheenvuoronsa lopuksi.
Lisätietoja:
Tiina Aavaparta
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kari Uotila
valtuustoryhmän varapuh.joht
karia.uotila@gmail.com